Palvelut potilaille
Palvelut potilaille
Uusia uniratkaisuja parempaan elämään
Ohjeet ja tuki Resmed-tuotteille
Energisoi & inspiroi maailmaasi
ESG-raportti 2025
Uusia uniratkaisuja parempaan elämään
Ohjeet ja tuki Resmed-tuotteille
Energisoi & inspiroi maailmaasi
ESG-raportti 2025
Uniapnea on sairaus, jossa hengitys pysähtyy ja käynnistyy uudelleen useita kertoja yön aikana. Nämä keskeytykset voivat vaikeuttaa kehosi hapen saantia.1
Uniapnea on vakava sairaus, joka voi vaikuttaa terveyteesi ja hyvinvointiisi. On tärkeää tunnistaa uniapnean oireet, tunnistaa omat riskitekijät sekä ymmärtää, miten uniapnea voidaan diagnosoida ja hoitaa.
Uniapnea voi johtaa hengityskatkoksiin, jotka voivat kestää 10 sekunnista yli minuuttiin. Nämä tauot voivat estää elimiä saamasta happea.
Mutta miltä se todellisuudessa näyttää yön aikana? Keskivaikeaa uniapneaa sairastavalla hengitys voi pysähtyä jopa 29 kertaa tunnissa. Kahdeksan tunnin aikana se voi tarkoittaa jopa 232 hengityskatkosta.2 Tämän seurauksena unen puute voi saada sinut tuntemaan itsesi väsyneeksi, laskea energiatasojasi ja lisätä kofeiinin tarvetta päivän aikana.
Vaikka uniapneaa käytetään yleisterminä, on sitä olemassa muutamia eri muotoja:
Sinä ja lääkärisi voitte yhdessä löytää parhaat hoitovaihtoehdot uniapneasi muodon ja oireidesi perusteella.
Obstruktiivinen uniapnea (OSA) tarkoittaa hengitysilmavirtauksen rajoittumista tai estymistä, joka johtuu ylähengitysteiden unenaikaisesta ahtautumisesta. Nämä hengitysteiden ahtautumiset voivat vähentää tai pysäyttää ilman virtauksen kokonaan, jolloin hengityskatkoksia esiintyy useamman kerran yössä.1
Sentraalinen uniapnea (CSA) on harvinaisempi uniapnean muoto. Sentraalisessa uniapneassa hengitys pysähtyy unen aikana, koska aivojen hengityskeskus ei lähetä signaaleja hengityslihaksille, joten hengitykseen tulee taukoja unen aikana.3
Kompleksi uniapnea tunnetaan myös nimellä hoidon aikana ilmenevä sentraalinen uniapnea (TECSA). Tämä on sentraalisen uniapnean muoto, joka voi ilmetä obstruktiivisen uniapnean hoidon alkuvaiheessa. Useimmissa tapauksissa TECSA häviää itsestään ilman lisätoimenpiteitä.3
Jokainen meistä nukkuu joskus huonosti. Kun uniapneasta tulee krooninen tila, säännöllisesti häiriintyneen unen vaikutukset voimistuvat. Hoitamaton uniapnea voi heikentää elämänlaatua monin tavoin – sen vaikutus voi näkyä töissä, ihmissuhteissa ja yleisessä motivaatiotasossa.4
Kuorsaus on yksi yleisimmistä uniapnean oireista. Se syntyy, kun ylähengitysteiden lihakset rentoutuvat ja kurkku osittain ahtautuu ja kapenee, mikä aiheuttaa värinän, jota kutsutaan kuorsaukseksi.
Kun hengitys vaikeutuu, aivot lähettävät keholle signaalin herätä hengittämään. Tämä voi johtaa siihen, että henkilö hätkähtää hereille happea haukkoen.
Riittämätön lepo häiritsee elimistön luonnollista vuorokausirytmiä ja voi heikentää kognitiivisia toimintoja. Päivittäiset tehtävät, jotka vaativat keskittymistä, kriittistä ajattelua tai muistia, voivat vaikeutua uniapnean takia.
Uniapnea voi saada sinut tuntemaan kuin kulkisit unissasi läpi elämän. Unen aikana keho lepää ja korjaa itseään, ja tärkeiden univaiheiden väliin jääminen voi jättää sinut uupuneeksi.
Unenaikaiset hengityshäiriöt voivat laskea veren happipitoisuutta unen aikana ja aiheuttaa aamupäänsärkyä. Vaikka päänsärky ei kestäisi pitkään, se voi olla merkki uniapneasta.
Uniapnea ja unettomuus voivat muodostaa noidankehän. Voit herätä apneoiden takia ja stressaantua unettomuudesta, mikä puolestaan tekee nukahtamisesta entistä vaikeampaa.
Kun hengitystiet ahtautuvat, se voi johtaa kuorsaamiseen tai suu auki hengittämiseen. Nämä molemmat voivat aiheuttaa sen, että heräät suu kuivana.
Huonolaatuinen uni voi jättää sinut väsyneeksi ja ärtyisäksi. Tämä voi tehdä jopa yksinkertaisista tehtävistä raskaita ja vaikuttaa mielialaasi. Uniapnealla on myös vahva yhteys mielenterveyden häiriöihin. Itse asiassa 35 % uniapneaa sairastavista ihmisistä kokee masennusoireita.5
Jokaisella uniapneamuodolla on omat syynsä. Oman uniapnean taustasyiden ymmärtäminen voi auttaa lievittämään oireita ja tukea hoidon onnistumista. Vaikka jotkin syyt ovat väistämättömiä tai perinnöllisiä, elämäntapamuutokset voivat pienentää riskiä.
Mahdollisia syitä obstruktiiviselle uniapnealle ovat ylipaino, alkoholin käyttö, tupakointi ja huumaavien lääkeaineiden käyttö . Muita syitä voivat olla ikä, sukupuoli, allergiat, kapeat hengitystiet, suurentuneet nielurisat tai kitarisat, taaksepäin vetäytynyt leuka tai nenän vino väliseinä.
Sentraalisen uniapnean syitä voivat olla taustalla olevat sairaudet, kuten sydämen vajaatoiminta tai aivohalvaus, huumaavien lääkeaineiden käyttö tai korkea ilmanala.
Kompleksin uniapnean, jota kutsutaan myös hoidon aikana ilmeneväksi sentraaliseksi uniapneaksi, syitä ei täysin ymmärretä. Sitä ilmenee joskus obstruktiivisen uniapnean hoidon yhteydessä.
On totta, että ihmisillä, jotka kuorsaavat, ovat iäkkäämpiä, joilla on muita terveysongelmia tai ovat miehiä, voi olla suurentunut uniapnean riski. He eivät kuitenkaan ole ainoita. Ihmisillä voi olla uniapneaa iästä, taustasta ja vartalotyypistä riippumatta. On kuitenkin olemassa joitakin yleisiä riskitekijöitä, jotka on hyvä pitää mielessä. Niiden tunteminen voi auttaa sinua keskustelemaan uniapneasta lääkärisi kanssa.
Ylipaino on tavallinen uniapnean riskitekijä. Ylipainoisilla tai lihavilla ihmisillä on usein rasvakertymiä ylähengitysteissä, mikä kaventaa hengitystietä ja aiheuttaa hengityksen ahtautumista.
Miehillä on suurempi alttius uniapnealle kuin naisilla. Kohtalaisten tai vaikeiden unenaikaisten hengityshäiriöiden yleisyys on 23,4 % naisilla ja 49,7 % miehillä,6 mutta naisilla riski kasvaa raskauden aikana ja vaihdevuosien jälkeen.
Ikääntyminen heikentää luonnostaan aivojen kykyä hallita nielun lihaksia. Yli 40-vuotiailla on suurempi todennäköisyys sairastua obstruktiiviseen uniapneaan.
Liiallinen paino kaulan alueella voi kaventaa hengitysteitä makuuasennossa. Kaulan ympärysmitta, joka on miehillä 43 cm tai enemmän ja naisilla 41 cm tai enemmän, voi lisätä uniapnean todennäköisyyttä.2
Tupakointi vaikuttaa hengityselimiin ja voi aiheuttaa tulehdusta ja kaventumista ylähengitysteissä. Alkoholi voi hidastaa hengitystä ja rentouttaa kurkun lihaksia liikaa. Molemmat näistä voivat aiheuttaa uniapneaa tai pahentaa uniapnean oireita.
Vaikka uniapnean lyhytaikaiset oireet voivat olla turhauttavia, sen pitkäaikaiset vaikutukset voivat olla hengenvaarallisia. Hoitamaton uniapnea voi johtaa sydänongelmiin, aivohalvaukseen, korkeaan verenpaineeseen ja kognitiivisten kykyjen heikkenemiseen.
Koska uniapnea häiritsee tärkeää yöunta, se voi vaikuttaa elinten toimintaan, mielialaan ja päivittäiseen energiatasoon. Uniapnean varhainen toteaminen, diagnoosi ja hoito ovat paras tapa mahdollisesti välttää nämä pitkäaikaiset riskit.7
Lääkärisi voi antaa sinulle suosituksen tai lähetteen unilääkärille tämänhetkisten oireidesi perusteella. On tärkeää keskustella oireista ajoissa, jotta lääkäri voi arvioida, onko unitutkimus seuraava oikea askel.
Lääkäri voi suositella sinulle kahta erilaista unitutkimusta:
Polku uniapnean diagnosoimiseen sisältää yleensä muutamia yleisiä vaiheita:
Varaa aika lääkärille keskustellaksesi nykyisistä oireistasi ja siitä, miten ne liittyvät uniapnean tyypillisiin riskitekijöihin ja syihin. Lääkäri voi arvioida oireitasi suhteessa yleiseen terveystaustaasi ja päättää, tarvitseeko sinun hakeutua unilääkärille.
Vierailu unilääkärillä sisältää perusteellisemman arvion nukkumistottumuksistasi, nykyisistä oireistasi ja terveystaustastasi. Unilääkäri voi arvioida, onko tarpeen tehdä lisätutkimuksia.
Virallinen uniapneatutkimus voidaan tehdä joko kotona tai unilaboratoriossa. Tämä tutkimus on yön yli tehtävä mittaus, jossa seurataan unenaikaista hengitystä ja muita kehon toimintoja, kuten veren happipitoisuutta ja sykettä.
Kun uniapneatutkimus on tehty, sen tulokset sisältävät mittauksia hengityksestä, raajojen liikkeistä, veren happipitoisuudesta, sykkeestä ja ilmanvirtauksesta. Yksi uniapneaan suoraan liittyvä mittari on apnea-hypopnea-indeksi (AHI), jota arvioidaan myös yön yli tehtävän tutkimuksen aikana.
AHI mittaa uniapnean vaikeusastetta sen perusteella, kuinka monta kertaa hengitys muuttuu poikkeuksellisen pinnalliseksi (hypopneat) tai pysähtyy kokonaan (apneat) jokaisen tunnin aikana.
AHI-arvot2
Jos saat virallisen uniapneadiagnoosin, terveydenhuollon ammattilainen käy kanssasi läpi hoitovaihtoehdot uniapnean tyypin perusteella. Hoito voi sisältää yhdistelmän elämäntapamuutoksia, uniapnean hoitoon tarkoitettuja laitteita ja lääkkeitä tai joissain tapauksissa kirurgisia toimenpiteitä.
Näihin muutoksiin tottuminen voi viedä aikaa, mutta tavoitteena on, että hoitosuunnitelma parantaa untasi ja tukee elämänlaatuasi.
Jatkuvan positiivisen hengitystiepainehoidon on todettu olevan tehokasta ja se on yleisimmin käytetty ja tunnettu hoitomuoto uniapneaan.9 Hoitoon kuuluu maski, joka asetetaan nenän ja/tai suun päälle ja liitetään laitteeseen, joka puhaltaa ilmaa maskin kautta.
Ilmavirta ohjataan jatkuvasti hengitysteihin, mikä auttaa estämään hengityskatkoja ja hengityksen pysähtymisiä yön aikana. Lyhyesti sanottuna CPAP auttaa sinua hengittämään unen aikana, jotta heräät virkeämpänä.
Riippumatta siitä, onko sinulla uniapnea vai ei, elämäntapamuutokset voivat olla hyödyllisiä. Lääkäri voi suositella painonpudotusta, alkoholin vähentämistä tai tupakoinnin lopettamista uniapnean oireiden lievittämiseksi.
CPAP-hoitoa pidetään ensisijaisena hoitona lievään ja keskivaikeaaan uniapneaan, mutta lääkäri voi määrätä vaihtoehtona myös kiskohoitoa. Kisko, eli alaleukaa eteenpäin siirtävä laite (MRD), pitää alaleuan etuasennossa unen aikana. Kisko laajentaa tilaa kielen takana ja lisää jännitettä nielun seinämissä, jotta hengitystiet pysyvät auki ja hengitysteiden värinä vähenee.
Lääkäri voi tarkistaa käyttämäsi lääkkeet arvioidakseen, pahentavatko ne uniapnean oireita. Esimerkiksi antihistamiinit, opiaatit ja ahdistukseen käytettävät bentsodiatsepiinit voivat pahentaa oireita rentouttamalla ja kaventamalla hengitysteitä.
Jos kärsit allergioista tai kroonisesta nenän tukkoisuudesta, lääkäri voi määrätä nenän limakalvoja supistavia lääkkeitä vähentämään verisuonten turvotusta ja avaamaan hengitystiet.
Vaikka leikkaus ei yleensä ole ensisijainen hoitomuoto uniapnean hoidossa, joitakin kirurgisia hoitovaihtoehtoja on olemassa. Uvulopalatofaryngoplastia (UPPP) on yleisin obstruktiivisen uniapnean (OSA) hoitoon tehtävä leikkaus. Tässä toimenpiteessä kirurgit poistavat ylimääräistä kudosta nielusta avatakseen ylähengitystiet.
Muita harvinaisempia kirurgisia vaihtoehtoja ovat nenäleikkaus vino- tai väliseinän poikkeaman korjaamiseksi, leukakirurgia leuan asennon muuttamiseksi, nielurisojen tai kitarisojen poistoleikkaus sekä somnoplastia, jossa käytetään radiotaajuusenergiaa ylähengitysteiden kudoksen pienentämiseen.10
Jos sinulla tai läheiselläsi on uniapnea, on olemassa keinoja, joilla voit lievittää oireita ja parantaa elämänlaatua. Keskustele kuitenkin aina lääkärisi kanssa, ennen kuin aloitat uusia hoitoja, ruokavalioita tai liikuntaohjelmia.
Pidä säännöllistä yhteyttä lääkäriin ja kerro huolista tai haasteista, joita sinulla on ehdotetun hoidon suhteen.
CPAP-laitteeseen tottuminen voi viedä aikaa, mutta mitä johdonmukaisemmin käytät sitä, sitä todennäköisemmin hyödyt hoidosta.
Painonhallinta voi vähentää painetta hengitysteissä, parantaa unta ja lievittää uniapnean oireita.
Alkoholi voi pahentaa uniapnean oireita. Paras vaihtoehto on juoda kohtuudella (tai ei lainkaan) ja välttää alkoholia juuri ennen nukkumaanmenoa.
Tupakointi voi lisätä tulehdusta ja kaventaa ylähengitysteitä. Tupakoinnin lopettaminen on hyvä askel kohti parempaa unta ja terveyttä.
Allergiat voivat aiheuttaa nenän tukkoisuutta ja johtaa suun kuivumiseen tai hengitysteiden tukkeutumiseen. Keskustele lääkärin kanssa parhaasta tavasta hoitaa allergioitasi.
Onko sinulla tai läheiselläsi univaikeuksia tai uniapneaan viittaavia oireita? Tee unitesti verkossa ja keskustele tuloksista lääkärisi kanssa.
Tämä artikkeli sisältää yleisiä tietoja sairaustiloista ja hoidoista. Sitä ei ole tarkoitettu korvaamaan asiantuntevaa lääketieteellistä neuvontaa, diagnoosia tai hoitoa. Tiedot eivät ole ohjeita, eikä niitä tule pitää sellaisina. Tällä sivustolla olevia tietoja ei tule pitää vaihtoehtona lääkärin tai muun hoitoalan ammattilaisen antamille lääketieteellisille ohjeille.
Jos sinulla on kysyttävää mistä tahansa lääketieteellisestä seikasta, ota yhteys lääkäriin tai muuhun hoitoalan ammattilaiseen. Jos epäilet itselläsi jotakin sairaustilaa, varaa pian aika lääkäriin. Älä koskaan viivyttele lääkäriin menoa, jätä noudattamatta lääkärin antamia ohjeita tai keskeytä lääketieteellistä hoitoa tämän sivuston tietojen perusteella. Tässä artikkelissa ja tällä sivustolla esitetyillä mielipiteillä ei ole mitään yhteyttä mihinkään tieteelliseen laitokseen tai sairaalaan, tai muuhun laitokseen, johon kirjoittajilla on sidonnaisuuksia, eivätkä mielipiteet suoraan vastaa Resmedin tai sen tytäryhtiöiden tai sidosyritysten näkemyksiä.
