Uniapneakiskot: ovatko ne tehokas hoitomuoto ja miten ne toimivat? | Resmed Suomi
Mitä etsit?

Tässä artikkelissa

    Tärkeimmät huomiot

    • Alaleukaa eteenpäin tuovat uniapneakiskot auttavat pitämään hengitystiet avoimina siirtämällä leukaa tai kieltä hellävaraisesti eteenpäin unen aikana.
    • Lääkärin määräämät ja hammaslääkärin säätämät yksilöllisesti valmistamat uniapneakiskot tarjoavat yleensä parhaan käyttömukavuuden ja tehokkaimmat tulokset.1
    • Uniapneakiskot ovat tehokas vaihtoehto obstruktiivisen uniapnean hoitoon, vaikka CPAP onkin edelleen useimmille ihmisille tehokkain hoito.2 Tietyissä tapauksissa ne voivat täydentää muuta hoitoa .
    • Obstruktiivinen uniapnea on sairaus, jossa hengitys pysähtyy ja käynnistyy toistuvasti uudelleen, koska hengitystiet tukkeutuvat unen aikana. Hoitamattomana obstruktiivinen uniapnea voi vaikuttaa lähes kaikkiin elämän osa-alueisiin. Se liittyy moniin vakaviin terveysongelmiin, kuten korkeaan verenpaineeseen, sydänsairauksiin ja diabetekseen.3

    Fyysisen terveyden heikentymisen lisäksi obstruktiivinen uniapnea voi aiheuttaa myös päiväaikaista väsymystä, mielialan laskua ja muistiongelmia, jotka vaikuttavat työhön tai sosiaaliseen elämään.4 Itse asiassa noin 32 % parisuhteessa elävistä ihmisistä kertoo, että heidän kumppaninsa kuorsaus tai muut obstruktiiviseen uniapneaan liittyvät oireet vaikeuttavat nukkumista.5

    Joillekin obstruktiivista uniapneaa sairastaville uniapneakiskot ovat helposti mukana kulkeva ja ei-invasiivinen hoitovaihtoehto. Alla kerrotaan, mitä uniapnean hoidossa käytettävät hammaskiskot ovat, miten ne toimivat ja mitä niistä on hyvä tietää ennen käyttöä.

    Mitä uniapneakiskot ovat?

    Uniapnean hoidossa käytettävät hammaskiskot on suunniteltu pitämään hengitystiet avoimina unen aikana.

    Monet meistä tuntevat jo purentakiskot, jotka auttavat suojaamaan hampaita narskuttelulta unen aikana. Myös obstruktiivisen uniapnean hoitoon tarkoitettuja kiskoja käytetään yöllä, ja ne on suunniteltu erityisesti pitämään hengitystiet avoimina ja vähentämään obstruktiiviseen uniapneaan liittyviä hengitysongelmia, kuten hengen haukkomista tai tukehtumista unen aikana.

    Uniapnean hoidossa käytettäviä kiskoja on olemassa kahta päätyyppiä:

    • alaleukaa eteenpäin tuovat kiskot (MAD, mandibular advancement device)
    • kieltä paikallaan pitävät kojeet (TRD, tongue-retaining device)

    Molemmat laitteet valmistetaan lääkinnällisen tason materiaaleista, kuten silikonista, akryylista tai kestomuovista, jotta ne olisivat turvallisia, kestäviä ja mukavia käyttää.

    Koska näyttö ei riitä arvioimaan kieltä paikallaan pitävien kojeiden tehoa aikuisten obstruktiivisen uniapnean hoidossa, tämän artikkelin loppuosa keskittyy alaleukaa eteenpäin tuoviin kiskoihin, jotka ovat nykyisin yleisimmin käytössä.

     Uniapneakiskot

    Miten alaleukaa eteenpäin tuovat kiskot auttavat obstruktiivisen uniapnean hoidossa?

    Alaleukaa eteenpäin tuovat kiskot ovat yleisin uniapnean hoidossa käytettävä kisko. Nämä kiskot siirtävät alaleukaa hellävaraisesti eteenpäin, mikä auttaa asettamaan kielen, pehmeän kitalaen ja kitakielekkeen parempaan asentoon, avaamaan hengitystiet ja helpottamaan hengitystä. Tieteellisten hoitosuositusten mukaan6 alaleukaa eteenpäin tuovien kiskojen tulee olla yksilöllisesti valmistettuja ja säädettäviä, toisin kuin ei-yksilölliset kiskot. Tämä tarkoittaa, että ne mahdollistavat tarkat muutokset leuan asennossa. Mahdollisuus tehdä pieniä säätöjä auttaa löytämään istuvuuden, joka on sekä mukava että hoitotulosten kannalta tehokas.

    Alaleukaa eteenpäin tuovat kiskot toimivat vetämällä alaleukaa hellävaraisesti eteenpäin. Myös kieli ja suun pehmytkudokset siirtyvät eteenpäin, jolloin nieluun jää enemmän tilaa ilmavirtaukselle. Tuoreessa tutkimuksessa jopa 63 % alaleukaa eteenpäin tuovaa uniapneakiskoa käyttäneistä osallistujista kertoi kuorsauksen loppuneen7 avoimempien hengitysteiden ansiosta.

    Jotta alaleukaa eteenpäin tuova kisko olisi tehokas, sen ala- ja yläosan täytyy istua mukavasti. Unilääketieteen asiantuntija voi suositella uniapneakiskoa. . Sen jälkeen hammaslääkäri voi tehdä tarvittavat säädöt, jotta uusi apneakisko olisi mahdollisimman mukava ja sopisi suuhusi oikealla tavalla.

     Miehelle sovitetaan Uniapneakiskot

    Mitä tulee huomioida ennen uniapneakiskon käyttöä

    Kun harkitset alaleukaa eteenpäin tuovaa kiskoa obstruktiivisen uniapnean hoitoon, on tärkeää perehtyä hoidon tehoon, kustannuksiin ja muihin tekijöihin.

    Hoidon teho ja tulokset

    Monet uniapneakiskoja harkitsevat haluavat tietää, voiko niillä korvata jatkuvan positiivisen hengitystiepainehoidon (CPAP). Hoitopäätös voi vaihdella monien tekijöiden mukaan, ja päätös tulisi aina tehdä yhdessä lääkärin kanssa.

    CPAP tunnetaan laajasti ensisijaisena hoitona, erityisesti potilailla, joilla on monimutkaisia liitännäissairauksia.8 Alaleukaa eteenpäin siirtäviin kiskoihin taas liittyy usein parempi hoitoon sitoutuminen, ja ne ovat tehokas ja hyvin siedetty vaihtoehto monille potilaille, etenkin niille, jotka eivät halua tai pysty jatkamaan CPAP-hoitoa.9

    Vaikka kiskohoito ei ole yhtä tehokas kuin CPAP obstruktiivisten hengityskatkosten hallinnassa, tätä tasapainottaa parempi hoitoon sitoutuminen. Oireiden ja elämänlaadun paraneminen jopa 12 kuukauden jälkeen on samankaltainen sekä kiskohoidolla että CPAP-hoidolla.10

    Diagnoosi ja hoidon aloittaminen

    Obstruktiivinen uniapnea diagnosoidaan unitutkimuksella, joka tehdään yön yli joko kotona tai laboratoriossa. Unitutkimuksen jälkeen sinä ja lääkärisi voitte käydä tulokset läpi ja, jos sinulla todetaan obstruktiivinen uniapnea, päättää parhaasta hoitovaihtoehdosta.

    Jos sinä ja lääkärisi päätätte, että kisko on sopiva vaihtoehto, hammaslääkäri ottaa hammasjäljennökset. Tämä voidaan tehdä perinteisellä muotilla tai digitaalisilla skannauksilla. Tavoitteena on määrittää, kuinka paljon leukaa täytyy siirtää eteenpäin, jotta hoito olisi sekä mukava että tehokas.

    Seuraavaksi valmistetaan yksilöllinen apneakisko. Sovituskäynneillä laitetta säädetään leuan asennon hienosäätämiseksi. Kun alat nukkua kiskon kanssa, sinun kannattaa käydä seurantakäynneillä hammaslääkärin luona. Näillä käynneillä hammaslääkäri voi varmistaa, että laite istuu oikein ja hoitaa obstruktiivista uniapneaa tehokkaasti.

    Haittavaikutukset ja käyttömukavuus

    Yleisin haittavaikutus uniapneakiskon käytössä on lievä epämukavuus. Se voi tarkoittaa leukasärkyä, suun arkuutta, suun kuivumista tai liiallista syljeneritystä. Usein nämä lievät oireet ilmenevät vain ensimmäisten viikkojen aikana, kun käyttäjä totuttelee kiskoon.11

    Pitkäaikaiset ongelmat ovat harvinaisia, mutta niitä voivat olla hampaiden siirtyminen, jatkuva leukakipu ja purennan muutokset.10 Säännölliset seurantakäynnit hammaslääkärin luona voivat auttaa havaitsemaan nämä ongelmat mahdollisimman varhain. Apneakiskon säädöt voivat tukea mukavaa istuvuutta ja kannustaa sen säännölliseen käyttöön.

    Uniapneakiskoja käyttävillä on yleensä parempia kokemuksia silloin, kun kiskot istuvat hyvin ja tuntuvat mukavilta. Säännölliset käynnit hammaslääkärillä voivat auttaa hienosäätämään laitteen istuvuutta ja puuttumaan mahdolliseen epämukavuuteen tai muutoksiin aikaisessa vaiheessa.

    Kiskot osana obstruktiivisen uniapnean kokonaisvaltaista hoitoa

    Alaleukaa eteenpäin siirtävää kiskoa ja CPAP:ia ei yleensä käytetä samanaikaisesti. Kiskoja ja muita hoitoja, kuten asentohoitoa ja painonhallintaa, voidaan kuitenkin käyttää yhdessä.

    Koska obstruktiivinen uniapnea voi muuttua ajan myötä, seurantaa tarvitaan sen varmistamiseksi, että hoito vähentää edelleen tehokkaasti hengityskatkosten määrää unen aikana. Seurannalla voidaan tarkistaa, hallitsevatko kiskot oireita tehokkaasti, ja kerätä tietoa mahdollisia säätöjä varten.

    Tämä artikkeli sisältää yleisiä tietoja sairaustiloista ja hoidoista. Sitä ei ole tarkoitettu korvaamaan asiantuntevaa lääketieteellistä neuvontaa, diagnoosia tai hoitoa. Tiedot eivät ole ohjeita, eikä niitä tule pitää sellaisina. Tällä sivustolla olevia tietoja ei tule pitää vaihtoehtona lääkärin tai muun hoitoalan ammattilaisen antamille lääketieteellisille ohjeille.

    Jos sinulla on kysyttävää mistä tahansa lääketieteellisestä seikasta, ota yhteys lääkäriin tai muuhun hoitoalan ammattilaiseen. Jos epäilet itselläsi jotakin sairaustilaa, varaa pian aika lääkäriin. Älä koskaan viivyttele lääkäriin menoa, jätä noudattamatta lääkärin antamia ohjeita tai keskeytä lääketieteellistä hoitoa tämän sivuston tietojen perusteella. Tässä artikkelissa ja tällä sivustolla esitetyillä mielipiteillä ei ole mitään yhteyttä mihinkään tieteelliseen laitokseen tai sairaalaan, tai muuhun laitokseen, johon kirjoittajilla on sidonnaisuuksia, eivätkä mielipiteet suoraan vastaa Resmedin tai sen tytäryhtiöiden tai sidosyritysten näkemyksiä.

    Resurssit:
    1. Johal, Ama, et al. “Ready-Made Versus Custom-Made Mandibular Repositioning Devices in Sleep Apnea: A Randomized Clinical Trial.” Journal of Clinical Sleep Medicine: JCSM: Official Publication of the American Academy of Sleep Medicine, vol. 13, no. 2, Feb. 2017, pp. 175–82. PubMed, https://doi.org/10.5664/jcsm.6440.
    2. Cao, Michelle T., et al. “Continuous Positive Airway Pressure Therapy in Obstructive Sleep Apnea: Benefits and Alternatives.” Expert Review of Respiratory Medicine, vol. 11, no. 4, Apr. 2017, pp. 259–72. PubMed, https://doi.org/10.1080/17476348.2017.1305893.
    3. Knauert, Melissa, et al. “Clinical Consequences and Economic Costs of Untreated Obstructive Sleep Apnea Syndrome.” World Journal of Otorhinolaryngology – Head and Neck Surgery, vol. 1, no. 1, Sept. 2015, pp. 17–27. PubMed, https://doi.org/10.1016/j.wjorl.2015.08.001.
    4. Kerner, Nancy A., and Steven P. Roose. “Obstructive Sleep Apnea Is Linked to Depression and Cognitive Impairment: Evidence and Potential Mechanisms.” The American Journal of Geriatric Psychiatry : Official Journal of the American Association for Geriatric Psychiatry, vol. 24, no. 6, June 2016, pp. 496–508. PubMed Central, https://doi.org/10.1016/j.jagp.2016.01.134.
    5. Resmed’s 2025 Global Sleep Survey. https://sleepsurvey.resmed.com/
    6. Ramar, Kannan, et al. ”Clinical Practice Guideline for the Treatment of Obstructive Sleep Apnea and Snoring with Oral Appliance Therapy: An Update for 2015.” Journal of Clinical Sleep Medicine, vol. 11, no. 7, July 2015, pp. 773–827. https://doi.org/10.5664/jcsm.4858.
    7. Vecchierini, Marie-Françoise, et al. “Mandibular Advancement Device Use in Obstructive Sleep Apnea: ORCADES Study 5-Year Follow-up Data.” Journal of Clinical Sleep Medicine: JCSM: Official Publication of the American Academy of Sleep Medicine, vol. 17, no. 8, Aug. 2021, pp. 1695–705. PubMed, https://doi.org/10.5664/jcsm.9308.
    8. Understanding Pap, 2021. Division of Sleep Medicine at Harvard Medical School. https://sleep.hms.harvard.edu/education-training/public-education/sleep-and-health-education-program/sleep-health-education-37.
    9. Basyuni, Shadi, et al. “An Update on Mandibular Advancement Devices for the Treatment of Obstructive Sleep Apnoea Hypopnoea Syndrome.” Journal of Thoracic Disease, vol. 10, no. Suppl 1, Jan. 2018. jtd.amegroups.org, https://doi.org/10.21037/jtd.2017.12.18.
    10. Attali, Valérie, et al. ”Efficacy and Tolerability of a Custom-Made Narval Mandibular Repositioning Device for the Treatment of Obstructive Sleep Apnea: ORCADES Study 2-Year Follow-Up Data.” Sleep Medicine, vol. 63, Nov. 2019, pp. 64–74. ScienceDirect, https://doi.org/10.1016/j.sleep.2019.04.021.
    11. Dieltjens, Marijke, and Olivier M. Vanderveken. “Oral Appliances in Obstructive Sleep Apnea.” Healthcare, vol. 7, no. 4, Nov. 2019, p. 141. PubMed Central, https://doi.org/10.3390/healthcare7040141.

    Liity Resmed-yhteisöön

    Vastaathan yllä olevaan kysymykseen

    Rekisteröitymällä hyväksyt käyttöehdot, tietosuojakäytännön sekä Resmedin markkinointiviestien vastaanottamisen.