AHI-uniapneaindeksin ymmärtäminen | Resmed Suomi
Mitä etsit?

Mitä AHI-arvosi? Uniapnean vaikeusaste selitettynä

CPAP ja terapia Hoitoon hakeutuminen Testaus ja diagnoosi Uniongelmat Väsymys

Keskeiset huomiot:

  • AHI (apnea-hypopneaindeksi) mittaa, kuinka monta kertaa hengitys vaimenee tai katkeaa tunnissa unen aikana — se on keskeinen uniapnean vaikeusasteen mittari.1, 2
  • Alle 5:n AHI-arvoa pidetään normaalina; 5–15 viittaa lievään uniapneaan, 15–30 keskivaikeaan ja yli 30 vaikeaan uniapneaan.
  • Lääkärit käyttävät AHI-arvoa yhdessä muiden tekijöiden, kuten happitasojen, oireiden ja yleisen terveydentilan, kanssa laatiakseen potilaalle parhaiten sopivan hoitosuunnitelman.23
  • CPAP-hoito, apneakiskot ja elintapamuutokset voivat kaikki auttaa laskemaan AHI-arvoa ja parantamaan unen laatua.16, 18, 22

Unitutkimukset antavat tietoa siitä, mitä kehossasi tapahtuu nukkuessasi. Yksi tutkimustulosten keskeisistä mittareista on apnea-hypopneaindeksi (AHI), joka voi vaihdella 0:sta yli 30:een. AHI-arvo kertoo hengityksen keskimääräisen katkeamisten määrän yhtä unessa vietettyä tuntia kohden ja auttaa lääkäreitä diagnosoimaan uniapnean ja sen vaikeusasteen. Tässä artikkelissa kerrotaan, mitä AHI-arvo tarkoittaa ja miten lääkärit voivat käyttää sitä hoitovaihtoehtojen ohjaamiseen.23

AHI:n ja uniapnean ymmärtäminen

AHI on yksi uniapnean diagnosoinnissa käytettävistä mittareista, mutta se ei ole ainoa tekijä, johon kiinnitetään huomiota. Uniasiantuntijat huomioivat myös happitasot, oireet ja yleisen terveydentilan.23

Mikä on apnea-hypopneaindeksi (AHI)?

AHI viittaa uniapneaan liittyvien hengityshäiriöiden keskimääräiseen määrään tuntia kohden unitutkimuksen aikana. Näitä tapahtumia kutsutaan apneoiksi tai hypopneoiksi:

  • Apneoiden aikana ilmavirtaus pysähtyy vähintään 10 sekunniksi. Ylemmät hengitystiet painuvat kokonaan kasaan, jolloin ilma ei pääse keuhkoihin.
  • Hypopneoiden aikana ilmavirtaus vähenee vähintään 10 sekunniksi, mikä aiheuttaa pinnallista hengitystä. Hypopneat johtuvat hengitysteiden osittaisista tukkeumista.

Stanfordin yliopiston tutkija tohtori Christian Guilleminault oli varhaisen uniapneatutkimuksen uranuurtaja. 1970-luvun lopulla hän ja hänen kollegansa kehittivät apneaindeksin (AI) auttamaan uniapnean ja sen vaikeusasteen diagnosoinnissa. AI laski apneoiden eli täydellisten hengityskatkosten määrän tuntia kohden.1 Tutkijat tarkensivat myöhemmin tätä mittaria huomioimaan myös hypopneoiden merkityksen ja nimesivät sen apnea-hypopneaindeksiksi.

AHI:n ja uniapneatyyppien välinen yhteys

Uniapnea voidaan diagnosoida, jos AHI-pistemäärä osoittaa vähintään viisi hengityshäiriötä tunnissa, joista jokainen kestää yli 10 sekuntia.3 Se, mikä uniapneatyyppi henkilöllä diagnosoidaan, riippuu siitä, miksi hengitys pysähtyy.

  • Obstruktiivinen uniapnea on tila, jossa ylähengitystiet tukkeutuvat monta kertaa unen aikana. Tämä tukos voi joko vähentää ilmavirtausta tai pysäyttää sen kokonaan. Obstruktiivinen uniapnea on yleisin uniapnean muoto.3
  • Sentraalinen uniapnea on harvinaisempi, ja se ilmenee silloin, kun aivot eivät lähetä signaaleja hengitystä ohjaaville lihaksille. Sentraalisessa uniapneassa suurin osa hengityskatkoksista tapahtuu, koska keho “unohtaa” hengittää, ei siksi, että jokin tukkisi hengitystiet.4
  • Kompleksi uniapnea , jota kutsutaan myös hoidon aikana ilmaantuvaksi sentraaliseksi uniapneaksi (TECSA), ilmenee, kun henkilöllä on sekä obstruktiivisia että sentraalisia apneoita. Tässä tapauksessa sentraaliset apneat jatkuvat tai ilmaantuvat CPAP-hoidon aikana.25

Uniapnean vaikeusastetaulukko

Apnea-hypopneaindeksi (AHI) lasketaan jakamalla hengityksen hidastumisten tai katkosten kokonaismäärä (apneat ja hypopneat) nukuttujen tuntien kokonaismäärällä. Pistemäärä kuvaa hengityspoikkeamien keskimääräistä määrää yhtä unituntia kohden ja auttaa luokittelemaan uniapnean vaikeusasteen.

Uniapnean vaikeusaste AHI (tapahtumaa tunnissa)
Ei uniapneaa Alle 5
Lievä 5–15
Keskivaikea 15–30
Vaikea 30 tai enemmän

 

Nämä uniapnean raja-arvot koskevat vain aikuisia. Lapsilla normaalina pidetään yleensä alle 1,5:n AHI-arvoa.5

Vaikka tämä uniapneataulukko koskee sekä miehiä että naisia, tutkimusten mukaan naisilla on yleisesti ottaen matalammat AHI-pisteet ja lyhyemmät hengityskatkokset kuin miehillä.6 Tämä ero voi johtaa uniapnean alidiagnosointiin naisilla.

 kaksi ihmistä käy läpi AHI yksityiskohtia ja merkitystä

Miten AHI-arvoa tulkitaan?

Uniapneatuloksia tulkittaessa on tärkeää ymmärtää, miten AHI:n kaltaiset arvot kerätään ja mitataan.

Miten AHI mitataan unitutkimuksessa

Unitutkimus ei ole vain työkalu uniapnean diagnosointiin, vaan se antaa myös laajemman kuvan terveydestäsi keräämällä tietoa esimerkiksi happitasoista, sykkeestä, aivoaalloista ja hengityksestä nukkuessasi.

Unitutkimus voidaan tehdä eri tavoin sen mukaan, mikä lääkärin mielestä sopii parhaiten kunkin potilaan tilanteeseen. Lääkäri voi suositella laboratoriossa tehtävää unitutkimusta, jos sairaushistoriasi on monimutkaisempi ja saisit enemmän hyötyä kattavammasta unen seurannasta. Tällaiset unitutkimukset tehdään yleensä yön yli unilaboratoriossa, jossa koulutettu unilaboratorioteknikko seuraa untasi.7 Toinen lääkärin valitsema vaihtoehto voi olla kotona tehtävä unitutkimus.

Laboratoriossa tehtävä polysomnografia (PSG)

Laboratoriossa tehtävä unitutkimus, eli polysomnografia (PSG), on yksityiskohtainen tutkimus, jossa rekisteröidään aivoaaltoja, veren happitasoa, sykettä, hengitystiheyttä sekä silmien ja jalkojen liikkeitä. Sen avulla mitataan, kuinka monta kertaa tunnissa hengityksesi joko pysähtyy tai muuttuu pinnalliseksi, ja sen avulla voidaan diagnosoida unihäiriöitä. Lääkäri voi suositella laboratoriossa tehtävää unitutkimusta, jos sairaushistoriasi on monimutkaisempi ja saisit hyötyä kattavammasta unen seurannasta. PSG-tutkimukset tehdään yleensä yön yli unilaboratoriossa tai sairaalassa, jossa koulutettu teknikko seuraa untasi.7

Kotona tehtävä unitutkimus

Unitutkimus voidaan tehdä kotona oman sängyn mukavuudessa. Kotona tehtävä unitutkimus mittaa happisaturaatiota (veren happimäärää), sykettä ja ilmavirtausta sekä rintakehän ja vatsan liikkeitä ja nukkuma-asentoasi sen selvittämiseksi, kuinka monta kertaa tunnissa hengityksesi joko pysähtyy tai muuttuu pinnalliseksi. Itse asiassa 60–70 % unitutkimuksista tehdään nykyään kotona.8

Tutkimuksen avulla voidaan tunnistaa keskivaikea tai vaikea obstruktiivinen uniapnea oikein noin 90 %:ssa tapauksista.9 Lääkäri voi suositella kotona tehtävää unitutkimusta, jos sinulla on unihäiriön oireita eikä sinulla ole todettu muita pitkäaikaissairauksia.

AHI ja täydentävät mittarit

Unitutkimuksesta voi uniongelman diagnosoimisen lisäksi olla muutakin hyötyä. Se voi myös auttaa sinua oppimaan lisää kehostasi. Unitutkimuksen tuloksiin voi sisältyä myös muita mittareita, kuten esimerkiksi:

  • Happidesaturaatioindeksi (ODI), joka mittaa, kuinka monta kertaa veren happitaso laskee normaalin alapuolelle yhden unitunnin aikana. Siinä missä AHI laskee hengityksen poikkeavuuksien määrän,10 ODI voi auttaa sinua ja lääkäriäsi ymmärtämään, miten poikkeavuudet hengityksessä vaikuttavat kehoosi.
  • Hengityshäiriöindeksi (RDI), joka on apneoiden, hypopneoiden ja muiden hengityksen poikkeamien kokonaismäärä keskimääräisen unitunnin aikana. Toisin kuin AHI, RDI sisältää myös hengitysongelmat, joita ei luokitella apneoiksi tai hypopneoiksi ja jotka voivat silti vaikuttaa unen laatuun.
  • Heräämisindeksi, joka on keskimääräinen määrä kertoja, jolloin heräät, edes lyhyesti, yhden unitunnin aikana. Nämä heräämiset voivat johtaa pirstaleiseen uneen.
  • Nukkuma-asento, joka voi myös vaikuttaa AHI-mittauksiin. Ylähengitystiet painuvat helpommin kasaan selinmakuulla,9 11 mikä voi johtaa useampiin hengityskatkoksiin ja korkeampaan AHI-arvoon.12

AHI-tulosten ymmärtäminen

Vaikka apnea-hypopneaindeksi (AHI) auttaa luokittelemaan uniapnean vaikeusastetta, diagnoosin ja hoidon tulee aina perustua lääkärin arvioon.

AHI:lla on rajoituksensa.13 Se kertoo koettujen apneoiden ja hypopneoiden määrän, mutta ei sitä, kuinka kauan tapahtumat kestävät, miten ne vaikuttavat sykkeeseen ja happitasoihin tai kuinka merkittäviä heräämiset ovat. Arvo voi myös vaihdella unen eri vaiheiden ja kehon asentojen välillä. Lisäksi naisilla on usein matalampi AHI-arvo ja erilaiset oireet kuin miehillä. Koska nämä erityispiirteet voivat joskus jäädä huomaamatta, on tärkeää pysyä tietoisena siitä, miten uniapnea voi ilmetä juuri sinulla, ja ottaa yhteyttä lääkäriin, jos sinulla on huolia.6

Seuraavien askelten määrittämiseksi lääkäri tarkastelee yleensä kokonaiskuvaa. Hän ottaa AHI:n lisäksi huomioon:

  • oireet
  • yleisen terveydentilan ja sairaushistorian
  • ODI:n, RDI:n ja muut mittarit
  • AHI-arvon vaihtelu öiden välillä
 seurata ja hoitaa uniapneaa

AHI:n käyttö uniapnean hoidossa ja seurannassa

Uniapnean luokitusasteikko voi auttaa lääkäreitä laatimaan hoitosuunnitelman, seuraamaan sen tehoa ja muuttamaan hoitoa tarvittaessa.

AHI:n rooli hoidon valinnassa

Uniapnean hoitovaihtoehdot riippuvat osittain AHI-arvosta. Yleisesti ottaen:

  • Uniapneakiskot voivat olla vaihtoehto lievässä tai keskivaikeassa obstruktiivisessa uniapneassa.18
  • Jatkuva positiivinen hengitystiepainehoito (CPAP) on ensisijainen hoitomuoto potilaille, joilla on keskivaikea tai vaikea obstruktiivinen uniapnea.16
  • Leikkausta voidaan harkita, jos muut hoidot eivät tehoa.9
  • Myös elämäntapamuutoksia, kuten painonpudotusta, nukkuma-asennon muuttamista ja tupakoinnin lopettamista, voidaan suositella uniapnean oireiden vähentämiseksi.22

Jokaisen henkilön uniapneahoito räätälöidään yksilöllisesti,16 ja lääkäri auttaa määrittämään sinulle sopivat hoitovaihtoehdot. Jopa lievät obstruktiiviset uniapneatapaukset ansaitsevat huomiota, erityisesti jos taustalla on muita terveysongelmia tai oireita, jotka häiritsevät arkea.

Miten hoito vaikuttaa AHI-arvoon

Uniapneahoidon tavoitteena on laskea AHI terveellisemmälle tasolle. Jokainen potilas reagoi hoitoon eri tavalla, mutta yleisesti ottaen:

  • CPAP-hoidon — uniapneahoidon, jossa maskin kautta hengitysteihin johdetaan hellävaraista, tasaista ilmanpainetta pitämään hengitystiet avoimina unen aikana — on osoitettu vähentävän AHI-arvoa keskimäärin 86 %.15, 16
  • Apneakiskot, jotka auttavat pitämään hengitystiet avoimina siirtämällä kieltä tai leukaa hellävaraisesti eteenpäin, voivat laskea AHI-arvoa.17, 18
  • Asentohoidon on osoitettu auttavan vähentämään AHI-arvoa ihmisillä, joiden obstruktiivinen uniapnea pahenee selinmakuulla, mutta se ei välttämättä merkittävästi paranna unen laatua kokonaisuudessaan.19

AHI hoidon onnistumisen mittarina

Kun CPAP-hoito aloitetaan, lääkäri suosittelee hoitoosi parhaiten sopivia paineasetuksia. Tavoitteena on löytää matalin paineasetus, joka auttaa pitämään hengitystiet avoimina ja laskee AHI-arvoasi.

Nykyaikaiset CPAP-laitteet keräävät tietoa, joten lääkäri voi seurata hoidon tehoa etänä. Monet laitteet toimivat myös yhdessä potilassovellusten kanssa, joiden avulla voit tarkastella omia AHI-tietojasi. Tämä antaa sinulle paremman käsityksen hoidon etenemisestä ja auttaa sinua tuntemaan, että hallitset hoitoasi paremmin.

Lääkäri voi myös seurata oireiden lievittymistä, kuten vähäisempiä aamupäänsärkyjä, harvempaa kuorsausta, parempaa vireystasoa päivällä tai vähäisempää päiväunien tarvetta,24 arvioidakseen, toimiiko CPAP-hoito. Obstruktiivisen uniapnean onnistunut hoito riippuu usein siitä, että CPAP-hoitoa käytetään säännöllisesti.

Erityisiä huomioita AHI:n tulkinnassa

Monet tekijät, kuten ikä, vaikuttavat siihen, miten apnea-hypopneaindeksiä (AHI) tulkitaan. Esimerkiksi obstruktiivista uniapneaa pidetään vaikeana lapsilla jo matalammilla AHI-arvoilla kuin aikuisilla.

Yleisesti AHI-arvo kasvaa iän myötä, vaikka iäkkäämmät henkilöt eivät välttämättä kuvaa oireitaan tarkasti. Tämä voi johtaa obstruktiivisen uniapnean alidiagnosointiin yli 65-vuotiailla.20 Iäkkäillä aikuisilla on myös suurempi sydänsairauksien riski, mikä voi vaikuttaa hoitopäätöksiin.

Painonhallinta voi olla tärkeä osa obstruktiivisen uniapnean hoitoa ihmisillä, joilla on ylipainoa tai lihavuutta. Painonpudotus voi parantaa AHI-arvoa,21 mutta se ei yksinään paranna obstruktiivista uniapneaa. Hoito toimii usein paremmin, kun painonhallinta yhdistetään esimerkiksi CPAP-hoitoon.

Jos sinulla on kysyttävää AHI-arvostasi tai sen merkityksestä terveydellesi, keskustele lääkärisi kanssa.

Tämä artikkeli sisältää yleisiä tietoja sairaustiloista ja hoidoista. Sitä ei ole tarkoitettu korvaamaan asiantuntevaa lääketieteellistä neuvontaa, diagnoosia tai hoitoa. Tiedot eivät ole ohjeita, eikä niitä tule pitää sellaisina. Tällä sivustolla olevia tietoja ei tule pitää vaihtoehtona lääkärin tai muun hoitoalan ammattilaisen antamille lääketieteellisille ohjeille.

Jos sinulla on kysyttävää mistä tahansa lääketieteellisestä seikasta, ota yhteys lääkäriin tai muuhun hoitoalan ammattilaiseen. Jos epäilet itselläsi jotakin sairaustilaa, varaa pian aika lääkäriin. Älä koskaan viivyttele lääkäriin menoa, jätä noudattamatta lääkärin antamia ohjeita tai keskeytä lääketieteellistä hoitoa tämän sivuston tietojen perusteella. Tässä artikkelissa ja tällä sivustolla esitetyillä mielipiteillä ei ole mitään yhteyttä mihinkään tieteelliseen laitokseen tai sairaalaan, tai muuhun laitokseen, johon kirjoittajilla on sidonnaisuuksia, eivätkä mielipiteet suoraan vastaa Resmedin tai sen tytäryhtiöiden tai sidosyritysten näkemyksiä.

Resurssit:
  1. Pevernagie DA, et al. On the rise and fall of the apnea-hypopnea index: a historical review and critical appraisal. J Sleep Res. 2020;29(4):e13066. doi:10.1111/jsr.13066. https://doi.org/10.1111/jsr.13066
  2. Malhotra A, Ayappa I, Ayas N, et al. Metrics of sleep apnea severity: beyond the apnea-hypopnea index. Sleep. 2021;44(7):zsab030. doi:10.1093/sleep/zsab030. https://doi.org/10.1093/sleep/zsab030
  3. Sleep Apnea – What Is Sleep Apnea? NHLBI, NIH. https://www.nhlbi.nih.gov/health/sleep-apnea
  4. Central sleep apnea. National Library of Medicine. (updated 2023). https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK578199/
  5. Solano-Pérez E, et al. Diagnosis and treatment of sleep apnea in children: a future perspective is needed. Children (Basel). 2023;10(6):1027. doi:10.3390/children10061027. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC10296156/
  6. Wimms AJ, et al. Continuous positive airway pressure versus standard care for the treatment of people with obstructive sleep apnea and cardiovascular disease: a randomized controlled trial. Biomed Res Int. 2016;2016:6498257. doi:10.1155/2016/6498257. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/27699167/
  7. Kapur VK, Auckley DH, Chowdhuri S, et al. Clinical practice guideline for diagnostic testing for adult obstructive sleep apnea: an American Academy of Sleep Medicine clinical practice guideline. J Clin Sleep Med. 2017;13(3):479-504. doi:10.5664/jcsm.6506. https://doi.org/10.5664/jcsm.6506
  8. Corliss J. Worried about sleep apnea? Home-based testing is now the norm. Harv Health Blog. 2020. https://www.health.harvard.edu/blog/worried-about-sleep-apnea-home-based-testing-is-now-the-norm-2020082120783
  9. Zancanella E, do Prado LBF, de Carvalho LBC, et al. Home sleep apnea testing: an accuracy study. Sleep Breath. 2022;26(1):117-123. doi:10.1007/s11325-021-02372-6. https://doi.org/10.1007/s11325-021-02372-6
  10. Sharma P, Thakur S, Rai DK, Karmakar S, H A. Connecting the dots: analysing the relationship between AHI and ODI in obstructive sleep apnea. Sleep Sci Pract. 2024;8:9. doi:10.1186/s41606-024-00102-x. https://doi.org/10.1186/s41606-024-00102-x
  11. Menon A, et al. Obstructive sleep apnea: current perspectives. Otolaryngol Clin North Am. 2013;46(6):933-949. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC3817704/
  12. Wojciech K. Obstructive sleep apnea and cardiovascular risk. Diagnostics (Basel). 2022;12(5):1135. doi:10.3390/diagnostics12051135. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC9139663/
  13. Won CHJ. When will we ditch the AHI? J Clin Sleep Med. 2020;16(6):979-980. doi:10.5664/jcsm.8594. https://doi.org/10.5664/jcsm.8594
  14. Won CHJ. The apnea-hypopnea index: not all that it’s cracked up to be. J Clin Sleep Med. 2020;16(6):979-980. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC8034221/
  15. Patil SP, et al. Treatment of adult obstructive sleep apnea with positive airway pressure: an American Academy of Sleep Medicine clinical practice guideline. J Clin Sleep Med. 2019;15(2):335-343. doi:10.5664/jcsm.7640. https://doi.org/10.5664/jcsm.7640
  16. Patel, S. et al. Continuous positive airway pressure therapy for treating sleepiness in a diverse population with obstructive sleep apnea: results of a meta-analysis. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/12622603/
  17. Skalna M, et al. Obstructive sleep apnea and hypertension: pathophysiologic and therapeutic links. Med Sci Monit. 2019;25:1161-1169. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC6346846/
  18. Dieltjens M, Vanderveken OM. Oral appliances in obstructive sleep apnea. Sleep Med Clin. 2019;14(1):99-112. doi:10.1016/j.jsmc.2018.10.006. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC6956298/
  19. Gao Y, et al. Association between obstructive sleep apnea and cardiovascular outcomes: a systematic review. Front Med (Lausanne). 2025;12:11830591. doi:10.3389/fmed.2025.11830591. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC11830591/
  20. Ernst G, et al. Continuous positive airway pressure and blood pressure in obstructive sleep apnea: a systematic review. Sleep Sci. 2019;12(4):277-286. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC6932834/
  21. Malhotra A, et al. Long-term outcomes of obstructive sleep apnea and its treatment. Sleep Med. 2025;113:307-322. doi:10.1016/j.sleep.2024.05.017. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC11330732/
  22. Kaleelullah R, Nagarajan P. Cultivating lifestyle transformations in obstructive sleep apnea. J Family Med Prim Care. 2021;10(2):806-812. doi:10.4103/jfmpc.jfmpc_1722_20. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC7920220/
  23. Malhotra A, et al. Clinical presentation and diagnosis of obstructive sleep apnea in adults. UpToDate. Updated 2025. https://www.uptodate.com/contents/clinical-presentation-and-diagnosis-of-obstructive-sleep-apnea-in-adults
  24. Fujita S, et al. Respir Investig. 2024. doi:10.1016/S2212-5345(24)00079-0. https://doi.org/10.1016/S2212-5345(24)00079-0
  25. Sateia, Michael J. “International Classification of Sleep Disorders-Third Edition: Highlights and Modifications.” Chest, vol. 146, no. 5, Nov. 2014, pp. 1387–1394. https://doi.org/10.1378/chest.14-0970

Liity Resmed-yhteisöön

Yhteisön jäsenenä saat ensimmäisten joukossa tietää uutisista ja uusista kehityksistä.

Vastaathan yllä olevaan kysymykseen

Rekisteröitymällä hyväksyt käyttöehdot, tietosuojakäytännön sekä Resmedin markkinointiviestien vastaanottamisen.