Uniapneatutkimus ja diagnoosi

Heräätkö usein väsyneenä, vaikka olisit nukkunut koko yön? Onko sinun vaikea keskittyä päivän aikana? Tunnetko itsesi sen seurauksena ärtyneeksi tai ahdistuneeksi? Uniapneatutkimus voi auttaa selvittämään, ovatko nämä oireet uniapnean aiheuttamia. Hoitamaton ja diagnosoimaton uniapnea voi johtaa vakaviin terveysongelmiin, kuten korkeaan verenpaineeseen, sydänsairauksiin ja aivohalvaukseen.¹

Ensimmäinen askel kohti parempaa vointia on varmistettu uniapneadiagnoosi. On tärkeää hakeutua tutkimuksiin ajoissa, jotta oikea hoito voidaan löytää nopeasti. Jos epäilet, että sinulla voi olla uniapnea, keskustele oireistasi lääkärisi kanssa. Lääkäri voi tarvittaessa ohjata sinut uniapneatutkimuksiin erikoistuneelle asiantuntijalle. Alla käymme läpi, mitä voit odottaa uniapneatutkimuksen aikana ja mitä tapahtuu sen jälkeen.

Mitä uniapneatutkimus tarkoittaa?

Uniapneatutkimus on lääkärin määräämä lääketieteellinen tutkimus, jossa seurataan unen aikana muun muassa unen rakennetta, hengitystä ja veren happitasoja. Lääkäri ohjaa sinut unilääketieteeseen perehtyneelle asiantuntijalle, joka järjestää unitutkimuksen joko kotona tai valvotusti unilaboratoriossa.

Tutkimuksen tulosten avulla lääkäri voi arvioida, onko sinulla uniapnea, ja laatia sinulle sopivan hoitosuunnitelman.

Erilaiset uniapneatutkimukset

Uniapneatutkimus voidaan tehdä joko kotona tai unilaboratoriossa. Unilaboratoriossa tehtävä tutkimus voi kuitenkin antaa kattavamman kuvan siitä, miten uniapnea vaikuttaa kehoosi, erityisesti silloin, jos sinulla on muita pitkäaikaissairauksia. Keskustele lääkärisi kanssa avoimesti oireistasi ja sairaushistoriastasi. Tämä auttaa lääkäriä suosittelemaan parhaiten sopivaa tutkimusta uniapnean toteamiseksi ja yksilöllisen hoitosuunnitelman laatimiseksi.

Uniapneatutkimuksia on olemassa kahta tyyppiä:

• Kotona tehtävä unitutkimus: Lääkäri voi suositella kotona tehtävää unitutkimusta, jos sinulla on unihäiriöön viittaavia oireita, mutta sinulla ei ole muita kroonisia sairauksia. Kotona tehtävä unitutkimus voidaan tehdä omassa sängyssä, mikä vähentää odotusaikaa testin suorittamiseen.²
• Unilaboratoriossa tehtävä laaja unitutkimus eli unipolygrafiaa (PSG): Lääkäri voi suositella PSG-tutkimusta, jos sairaushistoriasi on monimutkaisempi ja tarvitset kattavampaa uniseurantaa. PSG tehdään yleensä yön yli unilaboratoriossa, jossa koulutettu laboratoriohoitaja seuraa untasi.²

Joissakin tapauksissa lääkäri voi suositella seurantakäyntiä unilaboratoriossa.

Uniapnean diagnosoimiseksi tarvitaan joko kotona tehtävä unitutkimus tai PSG-tutkimus unilaboratoriossa. Keskustele oireistasi ja muista terveyteen liittyvistä tekijöistä lääkärisi kanssa, jotta hän voi määrätä sinulle parhaiten sopivan tutkimuksen. Kun diagnoosi on selvä, voit yhdessä lääkärisi kanssa edetä kohti parempaa unta ja jaksamista.

Miten uniapnea diagnosoidaan

Jos epäilet, että sinulla saattaa olla uniapnea, voit edetä seuraavien vaiheiden mukaisesti saadaksesi tarkan diagnoosin:

1. Varaa aika lääkärille Varaa aika omalle lääkärillesi keskustellaksesi oireistasi ja siitä, voisivatko ne viitata uniapneaan. Lääkäri käy läpi terveystaustasi ja arvioi, onko tarpeen ohjata sinut uniapneaan perehtyneelle asiantuntijalle.
2. Hanki lähete tutkimuksiin Tarvittaessa lääkäri ohjaa sinut unilääketieteeseen perehtyneelle asiantuntijalle. Asiantuntija kysyy tarkemmin unirytmistäsi, oireistasi ja yleisestä terveydentilastasi määrittääkseen, millainen unitutkimus sopii sinulle parhaiten.
3. Osallistu unitutkimukseen Teet unitutkimuksen joko kotona tai erikoistuneessa unilaboratoriossa. Tutkimus tehdään yleensä yhden yön aikana, mutta joskus tutkimus voi edellyttää useamman yön seurantaa. Tutkimuksessa seurataan hengitystä, veren happitasoja ja sydämen sykettä unen aikana.
4. Käy tulokset läpi Yön yli tehdyn uniapneatutkimuksen jälkeen lääkäri käy tulokset kanssasi läpi. Tulokset sisältävät tietoa hengityksestäsi, liikkeistä unen aikana, veren happitasoista, sydämen sykkeestä ja muista mittareista.

Yksi keskeinen mittari on apnea-hypopneaindeksi (AHI). Se kertoo, kuinka monta kertaa hengitys keskeytyy unen aikana. AHI-arvon perusteella lääkäri voi arvioida, onko uniapnea lievä, keskivaikea vai vaikea.

Uniapnean diagnosoinnin merkitys

Jos kuorsaat, heräilet öisin ja tunnet itsesi väsyneeksi päivisin, sinulla saattaa olla uniapnea. Uniapneadiagnoosi auttaa hoidon aloittamisessa. Uniapnean varhainen toteaminen ja hoito ovat tärkeitä, jotta voidaan ehkäistä muiden terveysongelmien kehittymistä.

Uniapnean hoitaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa voi auttaa ehkäisemään sydänsairauksia, korkeaa verenpainetta, aivohalvausta, diabetesta ja muita sairauksia.³ Kun saat virallisen uniapneadiagnoosin, sinä ja lääkärisi laaditte yhdessä tehokkaan hoitosuunnitelman. Hoidon aloittamisen myötä voit nukkua levollisemmin ja jaksaa paremmin arjessa.

Mitä tapahtuu uniapneadiagnoosin jälkeen?

Jos sinulla todetaan uniapnea, älä huolestu – et ole yksin.

Kun unitutkimus on tehty, sinä ja lääkärisi käytte tulokset yhdessä läpi ja keskustelette diagnoosista. Jos sinulla todetaan uniapnea, keskustelussa käsitellään sairauden vaikeusastetta, mahdollisia terveysvaikutuksia ja hoitovaihtoehtoja.

Virallisen uniapneadiagnoosin jälkeen lääkäri arvioi tutkimustulokset. Hoito määräytyy oireiden vaikeusasteen ja todetun uniapneatyypin perusteella.

Yleisiä hoitovaihtoehtoja ovat:

• Elämäntapamuutokset Pienet muutokset arjessa voivat helpottaa uniapnean oireita. Näitä ovat esimerkiksi terveen painon ylläpitäminen, alkoholin käytön ja tupakoinnin välttäminen, säännöllinen unirytmi sekä kylkiasennossa nukkuminen selinmakuun sijaan.
• Jatkuva ylipainehengityshoito (CPAP) CPAP-laite on unen aikana käytettävä hoitolaite. Se puhaltaa maskin kautta tasaista ilmavirtaa hengitysteihin ja auttaa pitämään ne avoimina. CPAP-hoito on yksi yleisimmistä ja tehokkaimmista uniapnean hoitomuodoista.⁴
• Hammaslääketieteelliset kojeet Jos uniapnean oireet ovat lieviä, lääkäri voi suositella suussa pidettävää hoitolaitetta (esim. Resmed’s Narval CC). Nämä kojeet auttavat pitämään leuan asennossa, joka tukee hengitysteiden pysymistä avoimena unen aikana.
• Kirurginen hoito Leikkaus on yleensä viimeinen hoitovaihtoehto, mutta joissakin tilanteissa se voi olla paras ratkaisu. Yleisin uniapnean hoitoon liittyvä leikkaus poistaa ylimääräistä kudosta nielusta hengityksen helpottamiseksi. Harvinaisempia toimenpiteitä ovat esimerkiksi nielurisojen poisto, nenän väliseinän korjaus tai leukakirurgia.⁵

Yleisiä lääketieteellisiä termejä, joita voit nähdä unitutkimuksen tuloksissa

Kun lääkäri käy kanssasi läpi uniapneatutkimuksen tuloksia, hän voi käyttää useita tärkeitä lääketieteellisiä termejä. Näiden ymmärtäminen auttaa hahmottamaan diagnoosia paremmin.

Apnea

Apnea tarkoittaa hengityksen pysähtymistä unen aikana. Obstruktiivisessa uniapneassa hengitystiet tukkeutuvat kokonaan, jolloin ilma ei pääse keuhkoihin.⁶

Hypopnea

Hypopnea on pinnallista hengitystä unen aikana, joka kestää yleensä vähintään 10 sekuntia. Se vähentää ilmavirtausta ja laskee veren happitasoja, mikä voi heikentää unen laatua.⁷

Apnea-hypopneaindeksi (AHI)

AHI kuvaa uniapnean vaikeusastetta ja kertoo, kuinka monta apnea- tai hypopneajaksoa esiintyy keskimäärin tunnissa unen aikana.⁷

Happikyllästeisyyden pudotusten tiheys (ODI)

ODI mittaa, kuinka monta kertaa tunnissa veren happitaso laskee normaalin tason alapuolelle.⁸

Hengityshäiriöindeksi (RDI)

RDI ilmaisee hengityshäiriöiden keskimääräisen määrän tunnissa. Se sisältää apneat, hypopneat ja muut hengitykseen liittyvät häiriöt.⁹

Milloin minun kannattaa harkita uniapneatutkimusta?

Kun sinulla on vaikeuksia nukkua, voi olla hankalaa arvioida, liittyvätkö oireet vakavaan terveydelliseen ongelmaan. Monissa tapauksissa uniapnea voi olla syynä, jos koet oireita kuten kuorsausta, hengen haukkomista unen aikana tai voimakasta väsymystä päivisin.

Uniapnea voi koskettaa ketä tahansa. Arvioiden mukaan lähes 1 miljardi ihmistä maailmanlaajuisesti elää uniapnean kanssa.¹⁰ Tämä koskee ihmisiä kaikista ikäluokista, sukupuolista ja vartalotyypeistä. Uniapnea voi jäädä diagnosoimatta vuosien ajaksi, mikä voi johtaa vakaviin terveysongelmiin. Jos sinulla on yksi tai useampi uniapneaan viittaava oire, varaa aika lääkärille ja ota seuraavat askeleet kohti parempaa unta ja parempaa elämänlaatua.

Seuraavat askeleet sen mukaan, missä vaiheessa olet uniapneamatkallasi

Onko sinulla uniapnean oireita? Tee unitestimme.

Unitestimme voi auttaa sinua ymmärtämään paremmin unitapojasi.

Oletko jo tehnyt unitestin? Nyt on aika keskustella lääkärin kanssa.

Unitestin tekemisen jälkeen keskustele vastauksistasi, univaikeuksistasi ja oireistasi lääkärin kanssa.

Oletko jo keskustellut lääkärin kanssa? Varaa aika unitutkimukseen.

Lääkäri voi ohjata sinut uniapneaan perehtyneelle asiantuntijalle ja suositella unitutkimuksen varaamista kuorsauksen ja muiden oireiden seuraamiseksi. Tutkimus voidaan tehdä unilaboratoriossa tai kotona.

Tämä artikkeli sisältää yleisiä tietoja sairaustiloista ja hoidoista. Sitä ei ole tarkoitettu korvaamaan asiantuntevaa lääketieteellistä neuvontaa, diagnoosia tai hoitoa. Tiedot eivät ole ohjeita, eikä niitä tule pitää sellaisina. Tällä sivustolla olevia tietoja ei tule pitää vaihtoehtona lääkärin tai muun hoitoalan ammattilaisen antamille lääketieteellisille ohjeille.

Jos sinulla on kysyttävää mistä tahansa lääketieteellisestä seikasta, ota yhteys lääkäriin tai muuhun hoitoalan ammattilaiseen. Jos epäilet itselläsi jotakin sairaustilaa, varaa pian aika lääkäriin. Älä koskaan viivyttele lääkäriin menoa, jätä noudattamatta lääkärin antamia ohjeita tai keskeytä lääketieteellistä hoitoa tämän sivuston tietojen perusteella. Tässä artikkelissa ja tällä sivustolla esitetyillä mielipiteillä ei ole mitään yhteyttä mihinkään tieteelliseen laitokseen tai sairaalaan, tai muuhun laitokseen, johon kirjoittajilla on sidonnaisuuksia, eivätkä mielipiteet suoraan vastaa Resmedin tai sen tytäryhtiöiden tai sidosyritysten näkemyksiä.

Resurssit:

1. Knauert, Melissa, et al. “Clinical Consequences and Economic Costs of Untreated Obstructive Sleep Apnea Syndrome.” World Journal of Otorhinolaryngology – Head and Neck Surgery, vol. 1, no. 1, Sept. 2015, pp. 17–27. DOI.org (Crossref), https://doi.org/10.1016/j.wjorl.2015.08.001.
2. Chang, Jolie L., et al. “International Consensus Statement on Obstructive Sleep Apnea.” International Forum of Allergy & Rhinology, vol. 13, no. 7, July 2023, pp. 1061–482. PubMed, https://doi.org/10.1002/alr.23079.
3. Gleeson, Margaret, and Walter T. McNicholas. “Bidirectional Relationships of Comorbidity with Obstructive Sleep Apnoea.” European Respiratory Review: An Official Journal of the European Respiratory Society, vol. 31, no. 164, June 2022, p. 210256. PubMed, https://doi.org/10.1183/16000617.0256-2021.
4. CPAP – CPAP | NHLBI, NIH. 24 Mar. 2022, https://www.nhlbi.nih.gov/health/cpap.
5. Stuck, Boris A., et al. “Uvulopalatopharyngoplasty with or without Tonsillectomy in the Treatment of Adult Obstructive Sleep Apnea – A Systematic Review.” Sleep Medicine, vol. 50, Oct. 2018, pp. 152–65. PubMed, https://doi.org/10.1016/j.sleep.2018.05.004.
6. Sleep Apnea – What Is Sleep Apnea? | NHLBI, NIH. 9 Jan. 2025, https://www.nhlbi.nih.gov/health/sleep-apnea.
7. Slowik, Jennifer M., et al. “Obstructive Sleep Apnea.” StatPearls, StatPearls Publishing, 2026. PubMed, http://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK459252/.
8. Varghese, Lalee, et al. “Oxygen Desaturation Index as Alternative Parameter in Screening Patients with Severe Obstructive Sleep Apnea.” Sleep Science, vol. 15, no. S 01, Mar. 2022, pp. 224–28. DOI.org (Crossref), https://doi.org/10.5935/1984-0063.20200119.
9. Gottlieb, Daniel J., et al. “Relation of Sleepiness to Respiratory Disturbance Index: The Sleep Heart Health Study.” American Journal of Respiratory and Critical Care Medicine, vol. 159, no. 2, Feb. 1999, pp. 502–07. DOI.org (Crossref), https://doi.org/10.1164/ajrccm.159.2.9804051.
10. Benjafield, Adam V., et al. “Estimation of the Global Prevalence and Burden of Obstructive Sleep Apnoea: A Literature-Based Analysis.” The Lancet. Respiratory Medicine, vol. 7, no. 8, Aug. 2019, pp. 687–98. PubMed, https://doi.org/10.1016/S2213-2600(19)30198-5.