Uniapneatutkimukset ja diagnosointi

”Useimmat unenaikaiset hengityshäiriöt ovat hoidettavissa, kun diagnoosi on tehty ja oikea hoito valittu”, kertoo lääkäri Wesley E. Fleming, Sleep Center Orange County.

Aloittaminen: miten pääsen uniapneatutkimuksiin

Vaihe 1

Jos sinulla on univaikeuksia, kuorsaat tai epäilet uniapneaa tai hengityselinsairautta, on tärkeää suhtautua oireisiin vakavasti ja edetä seuraavien vaiheiden mukaisesti:

Tunnista oireesi

Ovatko ne yleisiä uniapnean tai muun hengityselinsairauden oireita?

Kysy lääkäriltä mahdollisuutta päästä uniapneatutkimukseen

Unitutkimuksen vaihtoehdot 

Vaihe 2

Jos epäilet itselläsi uniapneaa, varaa aika lääkärille ja kerro oireistasi. Lääkäri antaa lähetteen unitutkimukseen, jos on aihetta epäillä uniapneaa tai muuta unenaikaista hengityshäiriötä. Kun saat diagnoosin, sinua voidaan hoitaa ja terveytesi kohenee.

Unitutkimus unilaboratoriossa

Unilaboratoriossa tai sairaalassa henkilökunta kiinnittää kehoosi unta valvovia antureita. Luvallasi untasi saatetaan myös kuvata, jotta unenaikaisesta käyttäytymisestäsi saadaan tarkempaa tietoa. Näin voidaan arvioida unenaikaista epätavallista liikkumista (puhumista tai kävelemistä) ja mahdollisia unenaikaisia kohtauksellisia oireita. Tämän tutkimuksen aikana joudut yöpymään sairaalassa, johon sinun kannattaa ottaa mukaan normaaleihin iltarutiineihin kuuluvat asiat, kuten yöpuku ja hammasharja.

Kotona tehtävä unitutkimus

Kotona tehtävä unitutkimus on yleisempi kuin sairaalassa tehtävä, ja monille omassa kodissa tehtävä tutkimus on myös miellyttävämpi vaihtoehto. Ennen kotona tehtävää unitutkimusta unihoitaja näyttää sinulle, miten anturit ja seurantalaitteet kiinnitetään ja miten tallennuslaitetta käytetään yön ajan.

Illalla, kun sinun on aika aloittaa testaus, suoritat normaalit iltarutiinisi, valmistaudut käymään nukkumaan, kiinnität laitteen, kuten sinulle neuvottiin ja käynnistät tallennuksen. Aamulla irrotat anturit ja laitteen ohjeiden mukaisesti ja palautat tallennuslaitteen unilaboratorioon tai sairaalaan.

Miten vakava uniapneani on?

Lievä uniapnea
Hengityskatkoksia esiintyy 5–14 tunnin unen aikana.

Keskivaikea uniapnea
Hengityskatkoksia esiintyy 15–30 tunnin unen aikana.

Vaikea-asteinen uniapnea
Hengityskatkoksia esiintyy yli 30 tunnin unen aikana.

Mitä tapahtuu, jos saan diagnoosin?

Jos sinulla diagnosoidaan uniapnea, ei pidä huolestua, sillä uniapneaa voidaan hoitaa. Lääkäri todennäköisesti määrää sinulle CPAP-hoidon, jonka avulla saat riittävän määrän laadukasta unta yössä. Jos sinulla on lievä tai keskivaikea uniapnea, sinulle saatetaan määrätä uniapneakisko, esimerkiksi Narval-kisko. Sinua saatetaan myös kehottaa tekemään muutoksia elintapoihisi, esimerkiksi pudottamaan painoa tai vähentämään alkoholin käyttöä.  

Jos sinulla ei todeta uniapneaa mutta unesi on edelleen huonolaatuista tai kärsit uniapnean oireista, kerro asiasta lääkärillesi. Voit myös tutustua terveellisiä nukkumistottumuksia koskeviin vinkkeihimme

 

Unitutkimukseen ja tutkimustuloksiin liittyviä yleisiä lääketieteellisiä termejä

    • Apnea: Unen aikana esiintyvä hengityskatkos. Obstruktiivisessa uniapneassa hengitystiet tukkeutuvat täysin, eikä ilma pääse keuhkoihin. 
    • Hypopnea: Ilmavirtauksen heikentyminen vähintään 30 %, johon liittyy vastaava rintakehän ja vatsan liikkeen vaimentuminen sekä veren happipitoisuuden alentuminen vähintään 3 % (Medicaren suosituksissa 4 %).
    • Apnea-hypopneaindeksi (AHI): Apnea- ja hypopneatapahtumien määrä tunnin unen aikana. Ilmaisee uniapnean vaikeusasteen. Aikuisilla 5–15 tapahtumaa merkitsee lievää uniapneaa, 15–30 tapahtumaa keskivaikeaa uniapneaa ja yli 30 tapahtumaa vaikea-asteista uniapneaa.2
    • Kotona tehtävä unitutkimus: Vaivattomasti ja mukavasti omassa kodissa tehtävä unihäiriöiden, esimerkiksi uniapnean, seulontatutkimus. Kotona tehtävä unitutkimus on vaihtoehto unilaboratoriossa tehtävälle polysomnografiatutkimukselle.
    • Polysomnografiatutkimus (PSG): Yksityiskohtainen unen analysointitutkimus, jossa mitataan muun muassa veren happipitoisuutta, sykettä, aivosähkökäyriä ja silmien liikkeitä. Tämä unitutkimus tehdään yleensä unilaboratoriossa, ja siinä käytettäviä tekniikoita ovat esimerkiksi EEG, EMG ja EOG (selitykset alla).
    • Elektroenkefalogrammi (EEG): Aivosähkökäyrä. Aivojen eri alueiden välisten sähköisten erojen rekisteröinti. Aivokäyrät vaihtelevat merkittävästi unen eri vaiheiden aikana. Aivokäyriä mittaamalla uniasiantuntijat voivat tunnistaa potilaiden unirytmejä ja havaita keskeytyneen unen. 
    • Elektromyogrammi (EMG): Lihassähkökäyrä. Lihasten sähköisen aktiivisuuden rekisteröinti. Lihasten aktiivisuus ja lihasjännitys vaihtelee unen eri vaiheissa. EMG antaa tietoa unen laadusta ja määrästä, ja sen avulla voidaan myös diagnosoida jaksoittainen raajaliikehäiriö.
    • Elektro-okulogrammi (EOG): Silmän sähköisen aktiivisuuden rekisteröinti. EOG-tutkimuksessa mitataan silmän asentoa ja liikkeitä unen aikana. Unen eri vaiheissa esiintyy erilaisia tahattomia silmänliikkeitä, joten EOG-tutkimuksella voidaan mitata, miten kauan unen eri vaiheet kestävät. 
    • RDI (Respiratory disturbance index): Tunnin unen aikana esiintyvien hengityshäiriöiden määrä. Samankaltainen kuin AHI, mutta sisältää myös havahtumiseen johtavat hengitysyritysten voimistumiset (Respiratory Event Related Arousal, RERA-tapahtuma). RERA-tapahtumat ovat unenaikaisia häiriöitä, jotka eivät ole luokiteltavissa apneoiksi tai hypopneoiksi.3

Auttaako hoito?

Uniapnean hoito auttaa sinua nukkumaan paremmin, kohottaa energiatasoasi ja yleistä terveydentilaasi.4 Tunnet vointisi paremmaksi nopeammin kuin uskotkaan!

Nick kertoo inspiroivan esimerkin siitä, miten uniapnean hoito voi muuttaa elämän ja miksi on tärkeää ottaa vastuu omasta terveydestään.

nick-cpap-patient-testimonial

Viitteet :

  1. Berry, R.B., et al., Rules for scoring respiratory events in sleep: update of the 2007 AASM Manual for the Scoring of Sleep and Associated Events. Deliberations of the Sleep Apnea Definitions Task Force of the American Academy of Sleep Medicine. J Clin Sleep Med, 2012. 8(5): p. 597-619.
  2. Osman, A.M., et al., Obstructive sleep apnea: current perspectives. Nat Sci Sleep, 2018. 10: p. 21-34.
  3. Iber, C., Ancoli-Israel, S., Chesson, A., and Quan, S.F. for the American Academy of Sleep Medicine, The AASM Scoring Manual for Scoring of Sleep and Associated Events: Rules, Terminology and Specifications. American Academy of Sleep Medicine, 2007. 1st Ed (Westchester, Illinois).

4. Campos-Rodriguez, F., et al., Continuous Positive Airway Pressure Improves Quality of Life in Women with Obstructive Sleep Apnea. A Randomized Controlled Trial. Am J Respir Crit Care Med, 2016. 194(10): p. 1286-1294.