Mikä on obstruktiivinen uniapnea?

Obstruktiivinen uniapnea (OSA) tarkoittaa hengitysilmavirtauksen rajoittumista tai estymistä, joka johtuu ylähengitysteiden unenaikaisesta ahtautumisesta. Nämä hengitysteiden ahtautumiset voivat vähentää tai pysäyttää ilman virtauksen kokonaan, jolloin hengityskatkoksia esiintyy useamman kerran yössä. Tästä voi myös mahdollisesti seurata muita, vakavampia terveysongelmia.¹

Obstruktiivinen uniapnea (OSA) vs. sentraalinen uniapnea (CSA)

Tutkijoiden mukaan jopa miljardilla 30–69-vuotiaalla aikuisella (miehillä ja naisilla), kaikenkokoisilla, -muotoisilla, -sukupuolisilla ja -ikäisillä, on lievä tai vaikea obstruktiivinen uniapnea.² Obstruktiivinen uniapnea (OSA) on uniapnean yleisin muoto. Sentraalinen uniapnea (CSA) on harvinaisempi uniapnean muoto. Sentraalisessa uniapneassa hengitys pysähtyy unen aikana, koska aivojen hengityskeskus ei lähetä signaaleja hengityslihaksille , joten hengitykseen tulee taukoja unen aikana.

Unilääkäri voi vahvistaa, minkä tyyppinen uniapnea sinulla on, ja sinulle määrättävä hoito riippuu diagnoosista.

Obstruktiivisen uniapnean oireet

Onko sinulla vaikeuksia jaksaa läpi päivän? Liiallinen päiväväsymys on yksi obstruktiivisen uniapnean mahdollisista oireista. Tässä on muita oireita, joihin kannattaa sen lisäksi kiinnittää huomiota³:

Kovaääninen kuorsaus, hengitysvaikeudet tai hengen haukkominen unen aikana

Kuorsaus on yksi yleisimmistä uniapnean oireista. Se syntyy, kun kaulan lihakset rentoutuvat ja nieli osittain sulkeutuu ja kapenee, mikä aiheuttaa värinää ja ääntä.

Päiväväsymys

Palauttavan unen puute voi tehdä päivästä raskaan. Jos huomaat melkein nukahtelevasi hereillä ollessasi tai tunnet olosi poikkeuksellisen väsyneeksi, vaikka luulet nukkuneesi hyvin, kyseessä voi olla obstruktiivisen uniapnean oire.

Masennus

35 % obstruktiivista uniapneaa sairastavista ihmisistä kokee masennusoireita.⁴ Masennus ja ahdistus voivat olla merkki uniongelmista.

Aamupäänsärky

Jos heräät säännöllisesti aamuisin päänsärkyyn, se voi olla merkki siitä, että et saa yöllä tarpeeksi happea. Kun hengitys keskeytyy tilapäisesti apneoiden aikana, veren happitasot voivat laskea, mikä voi johtaa aamupäänsärkyyn.

Korkea verenpaine

Apneat voivat päänsäryn lisäksi johtaa myös korkeaan verenpaineeseen. Kun hengitys keskeytyy apnean aikana, elimistö vapauttaa kemikaaleja herättääkseen sinut. Tämä voi aiheuttaa sydämen sykkeen ja verenpaineen äkillisen nousun.

Kuiva suu

Heräätkö usein suu kuivana? Tämä voi tarkoittaa, että olet kuorsannut tai hengittänyt suun kautta nukkuessasi, mikä voi viitata hengitysteiden ahtautumiseen.⁵

Muistin ja keskittymisen ongelmat

Apneoiden aiheuttama univaje voi johtaa unen laadun heikentymiseen, mikä voi vaikeuttaa keskittymistä tai asioiden muistamista päivän aikana. Aivomme ja kehomme tarvitsevat laadukasta unta toimiakseen parhaalla mahdollisella tavalla.⁶

Uupuneena herääminen

Oletko joskus miettinyt, miksi tunnet olosi aamulla uupuneeksi, vaikka olet varma, että nukuit riittävästi? Yksi mahdollinen syy voi olla vuorokausirytmiä häiritsevä uniapnea. Uniapnea estää sinua saamasta palauttavaa unta, jota tarvitset tunteaksesi olosi levänneeksi.

Unettomuus

Unettomuus voi olla yllättävä obstruktiivisen uniapnean oire.⁷ Kun apneat herättävät sinut toistuvasti, laadukkaan unen saaminen voi olla vaikeaa. Tämä voi johtaa turhauttavaan kierteeseen, jossa et pysty nukahtamaan, koska olet stressantunut unettomuudesta, tai koska apneat herättävät sinut äkillisesti. Univaikeudet ovat yleinen obstruktiivisen uniapnean oire, ja 35 % unettomuudesta kärsivistä ihmisistä sairastaa obstruktiivista uniapneaa.⁷

Seksuaalihäiriöt

Obstruktiivisesta uniapneasta kärsivillä miehillä voi esiintyä seksuaalihäiriöitä, koska yön aikana toistuvat happipitoisuuden laskut voivat alentaa testosteronitasoja.⁸

Vaikean obstruktiivisen uniapnean oireet

Vaikeassa obstruktiivisessa uniapneassa AHI-arvo on yli 30.⁹ Pitkittynyt, hoitamaton obstruktiivinen uniapnea voi pahentaa oireita, kuten masennusta ja uupumusta, sekä edesauttaa vakavampien ja mahdollisesti hengenvaarallisten sairauksien kehittymistä.

Jos obstruktiivinen uniapnea jää hoitamatta, se voi lisätä aivohalvauksen ja sydänsairauksien riskiä sekä johtaa insuliiniresistenssiin, joka voi aiheuttaa tyypin 2 diabeteksen.¹⁰

Joissakin tapauksissa obstruktiivisen uniapnean vaikutus keskittymiskykyyn ja valppauteen voi jopa lisätä liikenneonnettomuuden riskiä.¹¹ Siksi vaikea, hoitamaton obstruktiivinen uniapnea voi merkittävästi heikentää elämänlaatua ja pitkällä aikavälillä vahingoittaa terveyttäsi.¹²

Obstruktiivisen uniapnean syyt

Obstruktiivinen uniapnea voi kehittyä monista eri syistä.¹³ Useat elämäntapatekijät, kuten tupakointi, ylipaino tai lihavuus, päihteiden käyttö ja runsas alkoholin käyttö, voivat lisätä riskiä sairastua obstruktiiviseen uniapneaan. Myös fyysiset tekijät voivat johtaa uniapneaan. Suurentuneet nielurisat tai kitarisat, taaksepäin vetäytynyt leuka tai vino nenän väliseinä voivat kaikki aiheuttaa obstruktiivisen uniapnean oireita.¹⁴

Obstruktiivisen uniapnean riskitekijät

Kukaan ei ole immuuni uniapnean kehittymiselle, minkä vuoksi on tärkeää kiinnittää huomiota oireisiin, jotka voivat liittyä unihäiriöön. Seuraavat riskitekijät voivat lisätä todennäköisyyttä sairastua obstruktiiviseen uniapneaan:

Ylipaino

Ylipaino voi johtaa rasvakertymiin ylemmissä hengitysteissä, mikä voi kaventaa hengitysteitä unen aikana. Lääkärit suosittelevat usein painonpudotusta terveellisellä ja kestävällä tavalla osana obstruktiivisen uniapnean hoitoa.¹⁵

Ikä

Iän karttuessa aivojen kyky hallita nielun lihaksia voi heikentyä. Tämä voi aiheuttaa ylempien hengitysteiden osittaisen kaventumisen yön aikana. Uniapnean esiintyvyys on korkeampi iäkkäillä aikuisilla.¹⁶

Sukupuoli

Vaikka sen tarkkoja syitä ei tunneta, miehillä on suurempi todennäköisyys sairastua obstruktiiviseen uniapneaan. Tämä voi johtua hormoneista, ylempien hengitysteiden anatomiasta, ikääntymisestä tai jopa eroista lihavuuden esiintyvyydessä.¹⁷

Tupakointi

Tupakointi voi aiheuttaa ylempien hengitysteiden tulehduksen, mikä saa ne kapenemaan ja sulkeutumaan osittain unen aikana. Naisilla hormonaaliset muutokset voivat lisätä uniapnean riskiä.¹⁸

Alkoholin ja unilääkkeiden käyttö

Alkoholi ja unilääkkeet voivat hidastaa hengitystä ja saada kurkun lihakset rentoutumaan niin paljon, että hengitystiet sulkeutuvat osittain nukkuessa.¹⁸

Allergiat tai nenän tukkoisuus

Ei ole yllättävää, että jos kärsit allergioista tai nenän tukkoisuudesta, hengittäminen yöllä voi olla vaikeampaa. Obstruktiivisen uniapnean oireita voi ilmetä, jos näitä ongelmia ei lääkitä tai hoideta asianmukaisesti.¹⁸

Anatomia

Joidenkin ihmisten synnynnäinen anatomia saattaa lisätä heidän alttiuttaan sairastua obstruktiiviseen uniapneaan. Tällaisia anatomisia tekijöitä voivat olla esimerkiksi suuri kieli, suurentuneet nielurisat tai poikkeava luuston rakenne yläleuassa, alaleuassa, kasvoissa tai kallossa.¹⁸

Hoitamattoman obstruktiivisen uniapnean pitkäaikaisvaikutukset

Hoitamaton obstruktiivinen uniapnea aiheuttaa merkittäviä pitkäaikaisia terveysriskejä. Näitä ovat¹⁹:

• Kohonnut verenpaine
• Vähentynyt hapen määrä veressä
• Äkilliset insuliinitason nousut
• Korkea verensokeri
• Sydämen vajaatoiminta
• Aivohalvaus

Ilman oikeaa diagnoosia ja hoitoa obstruktiivinen uniapnea häiritsee muutakin kuin vain unta. Se voi myös vaikuttaa merkittävästi terveyteen ja kehittyä hengenvaaralliseksi tilaksi.

Jos epäilet, että sinulla on obstruktiivinen uniapnea, on tärkeää ottaa vastuu omasta terveydestäsi ja hakeutua ammattilaiselle diagnoosin saamiseksi. Lääkäri voi ohjata sinut oikeaan hoitoon, jotta voit alkaa nauttia elämästä uudelleen.

Jos obstruktiivinen uniapnea jää hoitamatta, se voi vaikuttaa kielteisesti jokapäiväiseen elämään, aiheuttaen kroonista väsymystä, muistiongelmia ja lisääntyneen riskin joutua liikenneonnettomuuteen. Aluksi pieneltä vaikuttava ongelma voi nopeasti muuttua merkittäväksi riskiksi terveydelle ja turvallisuudelle.

Miten obstruktiivinen uniapnea diagnosoidaan?

Lääkäri voi suositella sinulle kahta erilaista unitutkimusta:

• Kotona tehtävä unitutkimus: Lääkäri voi suositella kotona tehtävää unitutkimusta, jos sinulla on unihäiriöön viittaavia oireita, mutta sinulla ei ole muita kroonisia sairauksia. Kotona tehtävä unitutkimus voidaan tehdä omassa sängyssä, mikä vähentää odotusaikaa testin suorittamiseen.²⁰
• Unilaboratoriossa tehtävä laaja unitutkimus eli unipolygrafiaa (PSG): Lääkäri voi suositella PSG-tutkimusta, jos sairaushistoriasi on monimutkaisempi ja tarvitset kattavampaa uniseurantaa. PSG tehdään yleensä yön yli unilaboratoriossa, jossa koulutettu laboratoriohoitaja seuraa untasi.²⁰

Diagnoosin varmistamiseksi teet yhteistyötä eri terveydenhuollon ammattilaisten kanssa, jotka auttavat selvittämään unesi häiriöiden taustalla olevia syitä. Oma lääkärisi käy ensin läpi nykyisen ja aiemman sairaushistoriasi ennen kuin hän lähettää sinut unilääkärille. Nämä asiantuntijat tekevät diagnostisia testejä.

Jos sinulla todetaan uniapnea, he auttavat sinua laatimaan hoitosuunnitelman, joka tukee parempaa hengittämistä, nukkumista ja elämää. Uniapnean varhainen toteaminen ja diagnoosi voivat auttaa hallitsemaan uniapnean oireita paremmin ja varmistaa, että saat tarvitsemasi hoidon levollisempaa unta varten.

Obstruktiivisen uniapnean hoitovaihtoehdot

Vaikka uniapnea on vakava sairaus, hyvä uutinen on, että sitä voidaan hoitaa. Lääkäri voi keskustella kanssasi hoitovaihtoehdoista uniapnean tyypin ja vaikeusasteen perusteella.¹³

CPAP-hoito

Hoito jatkuvalla positiivisella hengitystiepainella (CPAP) on todettu hyvin tehokkaaksi, ja se on yksi yleisimmin käytetyistä tavoista hoitaa obstruktiivista uniapneaa.²¹ Yleisin PAP-hoidon muoto on itsesäätyvä positiivinen hengitystiepainehoito (APAP), jossa laitteen tuottama ilmanpaine mukautuu henkilön tarpeiden mukaan ja toimittaa vain sen verran painetta kuin kulloinkin tarvitaan. Paineilma toimittaa tarpeellisen määrän paineilmaa letkun ja maskin kautta pitäen hengitystiet avoimina nukkuessasi. Tämä jatkuva ilmavirta kulkeutuu hengitysteihin ja voi auttaa estämään uniapnean aiheuttamat hengityskatkokset yön aikana.

Vaihtoehtona on myös on bilevel-PAP-laite. Tämä on PAP-hoidon muoto, joka antaa kaksi eri painetasoa – yhden sisäänhengitykselle ja toisen uloshengitykselle.

Jotkut ihmiset, jotka tarvitsevat vaihtoehtoisia PAP-hoidon muotoja, voivat myös sairastaa sentraalista uniapneaa. Kyseessä on uniapnean muoto, jossa aivot eivät lähetä keholle signaalia hengittää.¹

Elämäntapamuutokset

Lääkäri voi suositella elämäntapamuutoksia, jotka auttavat hallitsemaan obstruktiivisen uniapnean oireita. Näihin voi kuulua painonpudotus, alkoholin käytön vähentäminen tai tupakoinnin lopettaminen.

Uniapneakiskohoito

Vaikka CPAP-hoito on edelleen ensisijainen hoitomuoto lievän ja keskivaikean uniapnean hoidossa, lääkäri voi tarjota vaihtoehtona kiskohoitoa. Hammaskisko, jota kutsutaan myös alaleuan siirtolaitteeksi (MRD), pitää alaleuan eteenpäin suuntautuneessa asennossa, mikä auttaa pitämään hengitystiet avoinna ja vähentää kuorsausta.²²

Lääkityksen muuttaminen

Lääkäri voi tarkistaa lääkityksesi selvittääkseen, vaikuttavatko käyttämäsi lääkkeet uniapnean oireisiin. Tietyt lääkkeet voivat pahentaa oireita rentouttamalla ja kaventamalla hengitysteitä. Näihin lääkkeisiin voivat kuulua ahdistuksen hoitoon käytettävät opioidit ja bentsodiatsepiinit.²³

Nenän tukkoisuutta vähentävät lääkkeet

Allergiat ja krooninen nenän tukkoisuus voivat saada nenän verisuonet laajenemaan ja hengitystiet kaventumaan. Lääkäri voi määrätä tukkoisuutta vähentäviä lääkkeitä oireiden lievittämiseksi.²⁴

Kirurginen hoito

Vaikka leikkaus ei yleensä ole ensisijainen hoitokeino uniapneaa vastaan, joitakin kirurgisia hoitoja on saatavilla.

Kirurgisia vaihtoehtoja ovat nenäleikkaus vinon tai poikkeavan väliseinän korjaamiseksi, leukaleikkaus leuan asennon muuttamiseksi, leikkaus nielurisojen tai kitarisojen poistamiseksi tai somnoplastia, jossa käytetään radiotaajuutta ylähengitysteiden kudoksen kutistamiseen.²⁵

Vinkkejä obstruktiiviseen uniapneaan: Eläminen obstruktiivisen uniapnean kanssa

Lääkärin hoitosuunnitelman noudattaminen on tehokkain tapa hallita uniapneaa. Elämäntapamuutokset, CPAP-laitteen käyttö ja varhainen diagnoosi voivat parantaa merkittävästi unenlaatua ja yleistä terveydentilaa.

Haluatko ymmärtää uniterveyttäsi paremmin?

Tee unitesti verkossa ja keskustele tuloksista lääkärisi kanssa.

Tämä artikkeli sisältää yleisiä tietoja sairaustiloista ja hoidoista. Sitä ei ole tarkoitettu korvaamaan asiantuntevaa lääketieteellistä neuvontaa, diagnoosia tai hoitoa. Tiedot eivät ole ohjeita, eikä niitä tule pitää sellaisina. Tällä sivustolla olevia tietoja ei tule pitää vaihtoehtona lääkärin tai muun hoitoalan ammattilaisen antamille lääketieteellisille ohjeille.

Jos sinulla on kysyttävää mistä tahansa lääketieteellisestä seikasta, ota yhteys lääkäriin tai muuhun hoitoalan ammattilaiseen. Jos epäilet itselläsi jotakin sairaustilaa, varaa pian aika lääkäriin. Älä koskaan viivyttele lääkäriin menoa, jätä noudattamatta lääkärin antamia ohjeita tai keskeytä lääketieteellistä hoitoa tämän sivuston tietojen perusteella. Tässä artikkelissa ja tällä sivustolla esitetyillä mielipiteillä ei ole mitään yhteyttä mihinkään tieteelliseen laitokseen tai sairaalaan, tai muuhun laitokseen, johon kirjoittajilla on sidonnaisuuksia, eivätkä mielipiteet suoraan vastaa Resmedin tai sen tytäryhtiöiden tai sidosyritysten näkemyksiä.

Resurssit:

1. Sleep Apnea – What Is Sleep Apnea? | NHLBI, NIH. 9 Jan. 2025, https://www.nhlbi.nih.gov/health/sleep-apnea.
2. Benjafield, Adam V., et al. “Estimation of the Global Prevalence and Burden of Obstructive Sleep Apnoea: A Literature-Based Analysis.” The Lancet. Respiratory Medicine, vol. 7, no. 8, Aug. 2019, pp. 687–98. PubMed, https://doi.org/10.1016/S2213-2600(19)30198-5.
3. Johnson, Karin G. “Obstructive Sleep Apnea.” Continuum (Minneapolis, Minn.), vol. 29, no. 4, Aug. 2023, pp. 1071–91. PubMed, https://doi.org/10.1212/CON.0000000000001264.
4. Garbarino, Sergio, et al. “Association of Anxiety and Depression in Obstructive Sleep Apnea Patients: A Systematic Review and Meta-Analysis.” Behavioral Sleep Medicine, vol. 18, no. 1, 2020, pp. 35–57. PubMed, https://doi.org/10.1080/15402002.2018.1545649.
5. Oksenberg, Arie, et al. “Dry Mouth upon Awakening in Obstructive Sleep Apnea.” Journal of Sleep Research, vol. 15, no. 3, Sept. 2006, pp. 317–20. PubMed, https://doi.org/10.1111/j.1365-2869.2006.00527.x.
6. Low, Dominique. “Sleep Apnea Symptoms Are Associated with Memory and Cognitive Symptoms in a Nationally-Representative Sample of U.S. Adults (S36.010).” Neurology, vol. 102, no. 7_supplement_1, Apr. 2024, p. 6479. DOI.org (Crossref), https://doi.org/10.1212/WNL.0000000000206493.
7. Zhang, Ye, et al. “Worldwide and Regional Prevalence Rates of Co-Occurrence of Insomnia and Insomnia Symptoms with Obstructive Sleep Apnea: A Systematic Review and Meta-Analysis.” Sleep Medicine Reviews, vol. 45, Jun. 2019, pp. 1–17. PubMed, https://doi.org/10.1016/j.smrv.2019.01.004.
8. Kim, Sung-Dong, and Kyu-Sup Cho. “Obstructive Sleep Apnea and Testosterone Deficiency.” The World Journal of Men’s Health, vol. 37, no. 1, Jan. 2019, pp. 12–18. PubMed Central, https://doi.org/10.5534/wjmh.180017.
9. Malhotra, Atul, et al. “Metrics of Sleep Apnea Severity: Beyond the Apnea-Hypopnea Index.” Sleep, vol. 44, no. 7, Mar. 2021, p. zsab030. PubMed Central, https://doi.org/10.1093/sleep/zsab030.
10. Tasali, Esra, et al. “Obstructive Sleep Apnea and Cardiometabolic Disease: Obesity, Hypertension, and Diabetes.” Circulation Research, vol. 137, no. 5, Aug. 2025, pp. 764–87. DOI.org (Crossref), https://doi.org/10.1161/CIRCRESAHA.125.325676.
11. Garbarino, Sergio, et al. “Risk of Occupational Accidents in Workers with Obstructive Sleep Apnea: Systematic Review and Meta-Analysis.” Sleep, vol. 39, no. 6, June 2016, pp. 1211–18. PubMed Central, https://doi.org/10.5665/sleep.5834.
12. Malhotra, Atul, et al. “Endotypes and Phenotypes in Obstructive Sleep Apnea.” Current Opinion in Pulmonary Medicine, vol. 26, no. 6, Nov. 2020, pp. 609–14. DOI.org (Crossref), https://doi.org/10.1097/MCP.0000000000000724.
13. Epstein, Lawrence J., et al. “Clinical Guideline for the Evaluation, Management and Long-Term Care of Obstructive Sleep Apnea in Adults.” Journal of Clinical Sleep Medicine: JCSM: Official Publication of the American Academy of Sleep Medicine, vol. 5, no. 3, Jun. 2009, pp. 263–76.
14. Sleep Apnea – Causes and Risk Factors | NHLBI, NIH. 9 Jan. 2025, https://www.nhlbi.nih.gov/health/sleep-apnea/causes.
15. Hudgel, David W., et al. “The Role of Weight Management in the Treatment of Adult Obstructive Sleep Apnea. An Official American Thoracic Society Clinical Practice Guideline.” American Journal of Respiratory and Critical Care Medicine, vol. 198, no. 6, Sep. 2018, pp. e70–87. PubMed, https://doi.org/10.1164/rccm.201807-1326ST.
16. Ghavami, Tina, et al. “Global Prevalence of Obstructive Sleep Apnea in the Elderly and Related Factors: A Systematic Review and Meta-Analysis Study.” Journal of Perianesthesia Nursing: Official Journal of the American Society of PeriAnesthesia Nurses, vol. 38, no. 6, Dec. 2023, pp. 865–75. PubMed, https://doi.org/10.1016/j.jopan.2023.01.018.
17. Lin, Christine M., et al. “Gender Differences in Obstructive Sleep Apnea and Treatment Implications.” Sleep Medicine Reviews, vol. 12, no. 6, Dec. 2008, pp. 481–96. PubMed, https://doi.org/10.1016/j.smrv.2007.11.003.
18. Kline LR. “Clinical presentation and diagnosis of obstructive sleep apnea in adults.” In: Collop N, Finlay G, editors. UpToDate. Waltham, MA: Wolters Kluwer N.V.; 2023.
19. Knauert, Melissa, et al. “Clinical Consequences and Economic Costs of Untreated Obstructive Sleep Apnea Syndrome.” World Journal of Otorhinolaryngology – Head and Neck Surgery, vol. 1, no. 1, Sept. 2015, pp. 17–27. PubMed Central, https://doi.org/10.1016/j.wjorl.2015.08.001.
20. Kapur, Vishesh K., et al. “Clinical Practice Guideline for Diagnostic Testing for Adult Obstructive Sleep Apnea: An American Academy of Sleep Medicine Clinical Practice Guideline.” Journal of Clinical Sleep Medicine: JCSM: Official Publication of the American Academy of Sleep Medicine, vol. 13, no. 3, Mar. 2017, pp. 479–504. PubMed, https://doi.org/10.5664/jcsm.6506.
21. CPAP – CPAP | NHLBI, NIH. 24 Mar. 2022, https://www.nhlbi.nih.gov/health/cpap.
22. UpToDate. https://www.uptodate.com/contents/oral-appliances-in-the-treatment-of-obstructive-sleep-apnea-in-adults.
23. Waters, Tina. “Alternative Interventions for Obstructive Sleep Apnea.” Cleveland Clinic Journal of Medicine, vol. 86, no. 9 suppl 1, Sept. 2019, pp. 34–41. www.ccjm.org, https://doi.org/10.3949/ccjm.86.s1.06.
24. An, Yunsong, et al. “The Effects of Nasal Decongestion on Obstructive Sleep Apnoea.” American Journal of Otolaryngology, vol. 40, no. 1, Jan. 2019, pp. 52–56. DOI.org (Crossref), https://doi.org/10.1016/j.amjoto.2018.08.003.
25. Stuck, Boris A., et al. “Uvulopalatopharyngoplasty with or without Tonsillectomy in the Treatment of Adult Obstructive Sleep Apnea – A Systematic Review.” Sleep Medicine, vol. 50, Oct. 2018, pp. 152–65. PubMed, https://doi.org/10.1016/j.sleep.2018.05.004.