Mekaaninen ventilaatio

Mekaanisen ventilaation tavoitteena on tukea potilaita, joilla on hengitysvajaus.1 Ventilaatio edistää kaasujen vaihtumista ja vähentää potilaan hengitystyötä.2

noninvasive-invasive-ventilation-therapy-patient

Noninvasiivinen ventilaatio

Noninvasiivinen ventilaatio (NIV) tukee potilaan hengitystä ilman intubointia tai trakeostomiaa. NIV on tehokasta hoitoa, joka pienentää infektioriskiä ja parantaa hengitysvajauksesta kärsivien potilaiden eloonjäämistä.3–5

Noninvasiivinen ventilaatio tukee potilaita seuraavasti:

  • potilaan hengitystä tuetaan yksilöllisen tarpeen mukaan antamalla oikeaa sisään- ja uloshengityspainetta ja kertahengitystilavuutta
  • alveolaarista minuuttiventilaatiota parannetaan4
  • kasaan painuneita keuhkorakkuloita rekrytoidaan.

Noninvasiivisen ventilaation hyödyt

Noninvasiivinen ventilaatio on maailmalla yleisesti hyväksytty ventilaatiomuoto, jota pidetään suositeltavampana hoitomuotona5 kuin invasiivista ventilaatiota. Noninvasiivinen ventilaatio soveltuu sairaala- ja kotihoidossa oleville potilaille. Sen hyödyt ovat seuraavat:

Helpottaa päivittäisiä toimia. Tehokas NIV-hoito tehostaa potilaiden keuhkokapasiteetin käyttöä. Tämä puolestaan vähentää hengitystyötä,4 jolloin päivittäiset toimet helpottuvat.

Helpottaa erilaisia oireita. Aamupäänsärky, päiväaikainen väsymys ja hengästyminen ovat esimerkkejä päiväaikaisista oireista, joita alhainen happipitoisuus ja hiilidioksidin kertyminen voivat aiheuttaa. Kun CO2- ja O2-pitosuudet elimistössä normalisoituvat, oireet helpottuvat ajan myötä ja potilaan elämänlaatu paranee.3

Saattaa lyhentää sairaalassaoloaikaa ja ehkäistä taudin pahenemista. Noninvasiivista ventilaatiota saavat potilaat ovat yleensä vähemmän aikaa sairaalassa.3 Kun riittävä ventilaatio taataan, NIV-potilaiden tila ei välttämättä johda hengitysvajaukseen. Noninvasiivista ventilaatiota käytetään usein kotihoidossa. Se on kätevä ja tehokas hoitomuoto.

patient-carer-invasive-ventilation-nmd

Invasiivinen ventilaatio

Invasiivinen mekaaninen ventilaatio saattaa pelastaa hengitysvaikeuksista kärsivien potilaiden hengen. Termiä invasiivinen käytetään silloin, kun potilaalle tehdään keinotekoinen ilmatie viemällä jokin instrumentti suun kautta (esim. intubaatioputki), nenän tai ihon kautta (esim. trakeostomiakanyyli kirurgisesti tehdyn henkitorviavanteen kautta).

Mekaanisen ventilaation päätavoitteet ovat hapen anto, hiilidioksidin poisto, hengitystyön vähentäminen ja hengenvaarallisten tilojen hoitaminen. Tällaisia ovat esimerkiksi hypoksemia, valtimoveren puutteellinen happeutuminen, akuutti progressiivinen respiratorinen asidoosi tai hiilidioksidin kertyminen vereen.

Invasiivisessa mekaanisessa ventilaatiossa käytetään kahta putkea:

  • Intubaatioputki asennetaan nenän tai suun kautta. Tavanomainen intubaatioputki turvaa ilmatien, kun kuffissa (mansetissa) oleva pallo on täytetty ilmalla ja on tiivis. Sitä käytetään lähinnä aikuispotilailla, joilla on akuutti hengitysvajaus. Lapsipotilaille voi olla hyötyä kuffittomasta intubaatioputkesta.7
  • Trakeostomiaputki asennetaan kirurgisesti tehdyn henkitorviavanteen kautta. Sitä käytetään potilailla, jotka tarvitsevat pitkäaikaista mekaanista ventilaatiota. Putkista on saatavilla kuffillisia ja kuffittomia vaihtoehtoja. Kuffillinen trakeostomiaputki tiivistää ilmatien mekaanisen ventilaation hallitsemista varten. Putkia, joiden kuffia ei ole täytetty ilmalla tai joissa ei ole kuffia, voidaan käyttää potilailla, joiden tila on vakaampi.

Invisiivista ventilaatiota voidaan käyttää akuutissa hengitysvajauksessa, hengityskoneesta vieroituksessa ja kroonisessa hengitysvajauksessa, kun asianmukainen noninvasiivinen ventilaatio ei ole mahdollista. Sillä voidaan myös ylläpitää potilaan ilmatietä kirurgisen toimenpiteen aikana, kuten teho-osastolla tehtävän intuboinnin aikana.

Sekä sairaalassa että kotona (mekaaninen ventilaatio kotona) annettavassa hoidossa käytetään ventilaatiotekniikkaa, joka helpottaa jatkuvasti hapen ja hiilidioksidin vaihtumista.8 ResMedin laitteissa on useita toimintatiloja, joissa hyödynnetään viimeisintä tekniikkaa. Näin varmistetaan miellyttävä ja tehokas hoito.

Viitteet:

    1. Tobin M (ed.), Principles and practice of mechanical ventilation, 3rd ed,1994.
    2. International Consensus Conferences in Intensive Care Medicine: noninvasive positive pressure ventilation in acute Respiratory failure. Am J Respir Crit Care Med, 2001.
    3. Robert D, Argaud L. Clinical review: long-term noninvasive ventilation. Crit Care, 2007.
  1. International Consensus Conferences in Intensive Care Medicine: noninvasive positive pressure ventilation in acute Respiratory failure. Am J Respir Crit Care Med. 2001 Organized jointly by the American Thoracic Society, the European Respiratory Society, the European Society of Intensive Care Medicine, and the Société de Réanimation de Langue Française, and approved by ATS Board of Directors, December 2000.
  2. Duke, G.J. Bersten, AD. Non-Invasive Ventilation for Adult Acute Respiratory Failure. Part II Critical Care and Resuscitation, 1999.
  3. Tobin M. Advances in mechanical ventilation. N Engl J Medi 2001; 344:1986-1996.
  4. Khine HH. et al. Comparison of cuffed and uncuffed endotracheal tubes in young children during general anesthesia. Anesthesiology. 1997 Mar; 86(3):627-31.
  5. Windisch, W. et al. Guidelines for Non-Invasive and Invasive Mechanical Ventilation for Treatment of Chronic Respiratory Failure. German Society for Pneumology (DGP): 640-652.